Eräs Yrjö Matinpoika tuli Valkialaan erään tilan isännäksi vuonna 1624. Tilalla ei ole luetteloissa erillistä nimeä.

Kuka ja mistä Yrjö oli?

Kuttila jaettiin 1500-luvun lopulla – ilmeisesti vävylle oma tila – mutta jako jäi lyhytaikaiseksi. Vuonna 1607 silloinen toisen Kuttilan isäntä menetti tilansa ja muutti 1,5 peninkulman päähän kylästä. Saman vuoden autiotilojen tarkastusluettelossa kuitenkin mainitaan hänen suunnitelleen paluuta kylään. Päijälän isäntien joukosta häntä ei löydy. Ehkäpä hän oli tämä Valkialan uusi asukas? Tämä on kuitenkin toistaiseksi vain tutkimusoletus. Nimi on yleinen, joten pelkän maakirjan perusteella ei voida päätellä ovatko Kuttilan ja Valkialan Yrjö yksi ja sama mies.

Yrjön jälkeen hänen jälkeläisensä asuivat samalla tilalla vuosisadan loppuun saakka:

Yrjö Matinpoika, isäntänä 1624-1637

Klemetti Yrjönpoika, vmo Riitta, 1638-1656

Martti Klemetinpoika, I vmo Vappu, II Maisa, 1662-1687

Heikki Klemetinpoika, vmo Malin yhtiömies 1691

Simo Heikinpoika, I vmo Sohvi Ristontr, II Liisa Tuomaantytär, Sammaliston torppari ? - 1738

Yrjö Heikinpoika, vmo Maria Simontytär 1739-

Vuoden 1638 kesäkäräjillä Klemetti Yrjönpoika ilmoitti haluavansa ottaa viljelykseen 3 äyrin autiotilan, koska hän on perillinen. Martti Klemetinpoika ja Kuttilan Erkki Erkinpoika riitelivät eräästä niitystä kesällä 1671. Ehkä sekin hieman tukee ajatusta Martin suvun liittymisestä Kuttilaan.

Olen jo aiemmin Väkkärän yhteydessä esittänyt, että Simo Heikinpoika oli Heikki Klemetinpojan poika (Nieminen 2018). Joka tapauksessa Simon isännyys Valkialassa jäi lyhyeksi ja hän muutti perheineen kauas takamaalle Sammaliston torppaan. Sammalisto eli Köntti sijaitsi Jämsän rajaseudulla Päijälästä katsoen Isojärven takana. Simo Heikinpoika kuoli 1730-luvun lopulla.

Seppo Suvanto kirjoitti Kuhmoisten historiassa seuraavasti:

”Eräät jämsäläiset todistivat v. 1795 torppari Yrjö Eliaanpoika Köntin pyytäminä Valkialan ensimmäisestä uudisraivauksesta seuraavaa: Kuningas Kaarle XI:n aikana (1660-97) oli Valkialan Pussin kruununtilan isäntänä eräs Simo niminen mies, joka meni talon puolesta sotaan, kohosi siellä aliupseeriksi ja sai virkatalokseen Äijälän kersantinpuustellin sekä erikoisesta uskollisesta palveluksestaan Pussin sen alaisena verovapaana tilana. Mutta sitten Simo kaatui sodassa ja seuranneen isonvihan aikana hänen poikansa Simo ja vävynsä Yrjö pakenivat Valkialan kaukaiselle Köntinsydänmaan ulkopalstalle ja raivasivat sinne koskemattomaan metsään Köntin eli Sammaliston torpan.” (Suvanto 1965: 190-191)

Sammalistossa oli kyllä Yrjö-niminen vävy, mutta hänen appiukkonsa ei ollut kirkonkirjojen mukaan Simo Simonpoika, vaan Simo Heikinpoika. Valitettavasti sitä tuomiokirjaa, johon yllä olevassa lainauksessa viitataan, ei ole digitoitu, joten nyt ei ole mahdollista sanoa missä kohtaa on tapahtunut virhe. Joko todistajat ovat muistaneet nimen väärin, tai kirjuri on kirjannut sen väärin, tai historian kirjoittaja on kopioinut sen väärin. Lisäksi vävy Yrjö Heikinpoika näyttää syntyneen isonvihan kynnyksellä, joten hän ei ole paennut appensa mukana. Ei olisi mikään ihme, jos noin 100 vuotta vanhoissa muistitiedoissa olisi epätarkkuuksia.

Voinemme kuitenkin päätellä, että Yrjö Matinpojan luettelossa ilman nimeä oleva tila on se, jota myöhemmin sanottiin Pussiksi. Petter Boux, jonka sukunimestä Pussi ilmeisesti tulee, on todella merkitty sen isännäksi 1680-luvun puolivälissä. Isännän veli Heikki Klemetinpoika hävisi henkikirjasta vuoden 1691 jälkeen, mutta mihin hän hävisi, ei ole tiedossa. Hänen vaimoonsa ei viitata leskenä vaan edelleen vaimona. Hyvinkin mahdollista on, että hän lähti talon puolesta sotaan, mutta miten hänet siitä palkittiin, on eri asia. Todistajien kertomus voi olla sukuhistoriallisesti oikeilla jäljillä, vaikka yksityiskohdissa olisikin epätarkkuuksia.

Päijälänraitin päätteeksi

Syksyn ja alkutalven aikana olen käsitellyt talo talolta Päijälän kyläkuntaa noin vuosina 1550-1750. Joissain taloissa on edetty hieman pidemmälle kuin toisissa. Olen pyrkinyt löytämään jokaisesta talosta ainakin jotain uutta sanottavaa. Joukosta puuttuu kaksi taloa, joiden asukas muutti jo 1500-luvulla pois kylästä, yksi Pihlajalahdelle ja toinen Leppäkoskelle. Leppäkosken talon ympärille rakentui myöhemmin kokonainen kylä, jota nykyään kutsutaan Päijäläksi. Toisaalta otin mukaan myös raitin välittömässä läheisyydessä sijainneet Valkialan ja Kaukolan, vaikka ne maakirjoissa erotettiinkin omiksi ”kylikseen”. Pääpaino on ollut tutkijalle vaikeassa 1700-luvun taitteessa. Joissain taloissa tähän ajanjaksoon on saatu käräjäpöytäkirjoista lisäselvyyttä, mutta ei kaikissa. Osa ongelmista ei koskaan ratkeakaan.

Lähteiden käytöstä

Talokohtaisissa artikkeleissa tarkastelun pohjaksi on otettu isäntäluettelo, joka on pääpiirteissään Suomen Asutuksen yleisluettelosta (SAY). Epäselvissä tapauksissa ja kriittisissä pisteissä olen tarkastanut tiedot alkuperäisistä maa- tai henkikirjoista. Talojen kaikkien muiden asukkaiden nimien luettelemista näissä artikkeleissa en ole pitänyt tarpeellisena, kun alkuperäinen luettelo on helposti verkosta saatavissa. SAY-luetteloon ja kirkonkirjoihin en ole viitannut joka kerta erikseen. Sen sijaan viittaukset käräjäpöytäkirjoihin ovat tarkkoja (lukuunottamatta mahdollisia virheitä). Pitääkseni viittaukset lyhyinä, en ole maininnut pöytäkirjan sivunumeroa. Alkuperäistä pöytäkirjaa tarvitsevaa suosittelen käyttämään digihakemistoa.

Kiitokset

Kuttilan suvun tutkija Veikko Mattila osoitti minulle erään keskustelun yhteydessä Kuttilan olleen jaettuna 1600-luvun taitteessa ja ajatus siitä että Kuttilan ja Valkialan Yrjö Matinpoika olisivat yksi ja sama henkilö, syntyi keskustelun seurauksena.

Kirjallisuus

Nieminen JK (2018) Könssi, Väkkärä – paljon kysymyksiä. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net

Suvanto S (1965) Kuhmoisten historia. Kuhmoisten kunta ja seurakunta, Kuhmoinen.

Viittausohje

Koska blogikirjoituksia voidaan muokata ja poistaa, viitattaessa on tärkeää mainita päivä, jolloin artikkeli on luettu. Pyrin välttämään laajoja muutoksia julkaistuihin artikkeleihin. Virheiden korjaus ja pienet lisäykset ovat kuitenkin mahdollisia. Jos tähän artikkeliin halutaan viitata, suosittelen tämän mallin mukaista viittausta:

Nieminen JK (2018) Valkialasta Sammalistoon. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 11.1.2019.