Lauri Heikinpoika Littu Harmoisista oli hyvin vihainen. Viikko ennen helluntaita 1748 hänen naapurinsa Juho Ristonpojan kuusivuotias ori oli jahdannut hänen tammaansa metsässä. Tamma rusentui orin alla niin, että se hoitoyrityksistä huolimatta menehtyi heinäkuun alussa. Näin Lauri väitti seuraavilla syyskäräjillä. Lauri vaati että Juhon pitäisi tamman lisäksi korvata myös menetetty työpanos.

Lautamies Erkki Kallenpoika Junteri kertoi, että tammassa ei näkynyt ulkoisen väkivallan merkkejä, mutta sen takajalat olivat halvaantuneet. Erkki arvioi tamman 30 kuparitaalarin arvoiseksi, ilman nahkaa, jonka Lauri pystyi hyödyntämään.

Juho oli asiasta aivan eri mieltä. Ensinnäkin hänen orinsa oli vasta viidennellä vuodellaan. Laurin tamma oli hänen mielestään jo alun perin vanha, halvaantunut, rampa ja vielä lisäksi tiineenä.

Laurilla oli todistajana naapuri Matti Antinpoika Vähä-Littu. Juho halusi jäävätä Matin metsäkiistojen takia. Oikeus ei kuitenkaan pitänyt jääväämistä tarpeellisena, koska heillä ei nyt ollut mitään riitaa vireillä.

Matti ei ollut nähnyt hevosten kohtaamista, mutta myöhemmin hän kuuli niityltä kovaa huutoa ja kirkumista, kun Lauri väkineen yritti auttaa tammaa pystyyn. Silloin hän kuuli, että Juhon ori olisi hypännyt tamman selkään tuhoisin seurauksin. Matti tunsi myös syytettynä olevan oriin ja luonnehti sitä vallattomaksi ja uhkarohkeaksi. Kesällä se oli hypännyt myös Matin tamman selkään, mutta silloin sitä oli ehditty estää aiheuttamasta isompaa vahinkoa. Matti sanoi myös olevan yleisesti tiedossa, että Laurin tamman toisessa takajalassa oli vikaa jo aiemmin. Lauri kuitenkin käytti sitä työhevosena keväällä ennen onnettomuutta.

Asia lykättiin seuraaville käräjille, koska Lauri halusi lisäaikaa uusien todistajien hankkimiseen. Jatkoa ei kuitenkaan ole pöytäkirjoista löytynyt. Ehkä asia sovittiin käräjien ulkopuolella. Varsinkaan riita-asioissa osapuolet eivät aina vaivautuneet kirjauttamaan sopuratkaisuaan pöytäkirjaan. Tässä tapauksessa tulos oli Laurin kannalta epävarma, koska todistajankin mukaan hevosessa oli vikaa jo ennen kuin se joutui kiihkeän sulhasen alle.