Pörväisten suku on yksi niistä Kuhmoisten keskiaikaisista suvuista, joiden edustajia on tallentunut keskiajan lähteisiin. Kenties samaa sukua oli jo se Peder Pørffuen, jonka nimi esiintyy lähteissä 1400-luvun puolivälissä (FMU 3001). Nimen perusteella suvun on arveltu tulleen Kuhmoisiin Tuuloksen-Lammin suunnalta (Suvanto 1965: 57).

 

Kuhmoinen oli kaksikeskuksinen ryhmäkylä. Kuhmoisten kirkonkylä muodostui neljästä Päijänteen rannassa sijainneesta kylästä, jotka kasvoivat vähitellen yhteen. Lisäksi kirkonkylän pohjoispuolella Ala-Karkjärven rannassa sijaitsi Päijälän kyläkunta. Pörvälä kuului Tapialan kylään, jonka talot sijaitsivat aivan Päijänteen rannassa. (Suvanto 1965: 97-106.)

 

Kuhmoisten Pörvälän isäntiä olivat maakirjojen mukaan:

Lasse Niilonpoika 1539-1560

Martti Laurinpoika 1561

Niilo Laurinpoika 1562-1568

Perttu Pertunpoika 1569-1570

Niilo Laurinpoika 1571-1572

Jaakko Juhonpoika 1575-1577

Nuutti Niilonpoika 1573-1574; 1578-1624

Yrjö Paulinpoika 1625-

 

Luultavasti Niilo ja Martti Laurinpoika olivat veljeksiä ja Nuutti mitä ilmeisimmin ensinmainitun poika. Perttu Pertunpoika voi hyvin olla sama, jolle Pörvälästä erotettiin Venttola vuonna 1585. Perttu Pertunpojan liittyminen sukuun jäänee kuitenkin arvoitukseksi. Vastaavasti Paaja on erotettu Pörvälästä jo 1500-luvulla. Niukoista asiakirjoista ei pysty päättelemään olivatko Paajan ja Pörvälän asukkaat sukua toisilleen. Pörvälässä on ilmeisesti ajoittain asunut useampi perhe, mutta iso kuva näyttää olevan, että sama suku hallitsi taloa keskiajalta asti.

 

Vuodesta 1578 vuoteen 1624 Pörvälän isännäksi on merkitty Nuutti Niilonpoika, joka oli vuonna 1594 ratsumiehenä Hannu Hannunpojan lipullisessa. 1610-luvulla talossa asui vain Nuutti vaimoineen, mutta heillä oli myös piika (SAY).Toisin kuin Padasjoella, pitkäaikaisempaa rusthollia ei syntynyt. Kuhmoisten ratsumiessuvuista Pörväiset menestyivät kuitenkin jatkuvuudella mitattuna parhaiten. Harmoisten Littu oli ratsutilana 1600-luvulla, mutta siellä suku vaihtui jo 1700-luvulla. Fabian Adrikasin entisen voudin Petter Bouxin rustholliyritys Valkialassa 1600-luvun lopulla jäi perin lyhytaikaiseksi.

 

Mutta mitä Pörvälässä tapahtui Nuutin jälkeen? Sen ymmärtämiseksi on palattava 1600-luvun alkuun. 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä yli kolmasosa Kuhmoisten tiloista ajautui huonojen sääolosuhteiden takia maksuvaikeuksiin. Varakkaalle isännälle avautui silloin ns. ostopaikka. Nuutti Niilonpoika oli niitä, jotka käyttivät tilaisuutta hyväkseen. Nuutti osti vuonna 1607 verovaikeuksiin joutuneesta Ruolahden tilasta ensin puolen äyrin maan (P&K kk 1611). Myöhemmin koko tila siirtyi Pörväisten omistukseen. Nuutilla on tietysti täytynyt olla säästöjä, mutta voi myös kysyä, oliko Nuutilla ratsumiestaustansa takia paremmat valmiudet riskinottoon kuin kylän muilla isännillä. Yhtä kaikki sijoitus osoittautui kannattavaksi. Nuutti osti sen kokoisen lisämaan, ettei hankinta kaatanut hänen talouttaan, mutta kuitenkin riittävästi kannattavan viljelyksen pohjaksi.

 

Ruolahden isännäksi on vuodesta 1607 merkitty Nuutin poika Pauli. Pauli Pörväisen sukua jatkaneet jälkeläiset tunnetaan kaikki. Vuoden 1650 kesäkäräjillä Pauli Pörväisen perintöä olivat jakamassa lapset

Yrjö Paulinpoika (k.n. 1652), Pörvälän isäntä

Jaakko Paulinpoika (Ruolahden isäntä)

Sohvi Paulintytär (k.n. 1662), Padasjoen Jokioisten Prusilan emäntä

Riitta Paulintytär (k.n. 1671), Padasjoen Osoilan Kapakan emäntä ja

Vappu Paulintytär, Sysmän Soiniemessä.

 

Riitta Paulintyttären mies oli Kaarle Laurinpoika, Kapakan isäntä Padasjoen Osoilassa. Kaarle on merkitty Kapakan isännäksi vuodesta 1624 ja hänestä mainitaan, että hän ”ratsastaa itse”. Riitta mainitaan Kapakan emäntänä nimeltä ensi kerran 1634.

 

Sohvin mies oli Prusi Vilpunpoika, Prusilan isäntä Padasjoen Jokioisten kylässä. Prusi Vilpunpojan isä oli Hietalan isäntä Vilppu Nuutinpoika, jolle edellinen isäntä oli myynyt tilansa vuonna 1630 (P&K 1630). Prusi avioitui Sohvin kuoleman jälkeen uudestaan ja oli vielä isäntänä vuoteen 1669. Riitta mainitaan nimeltä 1650 (SAY).

 

Vappu Paulintytär oli mahdollisesti naimisissa erään Erkki Pertunpojan kanssa. Erkki oli Soiniemessä isäntänä muutaman vuoden isänsä jälkeen, mutta perhettä ei ole henkikirjattu Soiniemessä vuoden 1646 jälkeen. (SAY)

 

Pörvälän maat olivat alun perin laajat. Päätilasta erotettu Venttola sijaitsee Pitkäveden rannalla Tapialan kylästä parikymmentä kilometriä länsiluoteeseen. Pörvälän omistusten laajuutta kuvastaa lisäksi se, että Yrjö Paulinpojan leski Riitta Vilpuntytär käräjöi Päijäisten kanssa Malammaisten niitystä syyskäräjillä 1652 (P&K sk 1652). Kyseinen niitty sijaitsee Ruolahden tien varressa Päijänteen Säynätlahden rannalla, kirkonkylän ja Päijälän jakokuntien rajalla, linnuntietä seitsemisen kilometriä Pörvälästä koilliseen. Niitty tuomittiin Riitalle ja hänen perillisilleen. Tähän tuomioon joutuikin Yrjön ja Riitan poika Elias vetoamaan, kun kysymys samaisen niityn omistuksesta nousi uudelleen esiin kesällä 1661 (P&K kk 1661).

 

Ruolahden isäntinä olivat Pauli Pörväisen jälkeen maa- ja henkikirjojen mukaan

Pauli Nuutinpoika isäntänä 1607-1620

Mikko Heikinpoika 1624-29

Jaakko Paulinpoika 1630-1669, vaimo Marketta Eskontr.

Heikki Jaakonpoika [1670-]1672-1691, vaimo Vappu Sipintytär. Elossa 1706 (P&K sk 1706; tk 1723).

Juho Heikinpoika (s.n. 1666 k. 18.3.1744). Juhon ensimmäinen vaimo Beata, joka Sanna Beckerin tutkimusten mukaan oli mahdollisesti kotoisin Sahalahdelta, kuoli vuoden 1694 jälkeen. Vuodesta 1707 Juhon vaimona oli Maria.

 

Myöhemmät sukupolvet laajensivat Ruolahden tilaa ja sen yhdessä kolmanneksessa sama suku asui vielä 1900-luvulla (Ranta 2006: 58). Myös Pörvälässä oli samaa sukua vielä 1800-luvun loppupuolella. Viimeinen mieslinjainen Pörväinen, Hermanni Aataminpoika, siirtyi Myysälä-Saksan isännäksi ja käytti sukunimeä Saksa. 1870-luvulla Pörvälässä isännöi Hermannin vävy, joka ei jostain syystä omaksunut Pörväistä sukunimekseen. Fabian Linden (1925: 34) totesi ”alkusuvun” hävinneen Pörvälästä. Myöhemmin talokin ilmeisesti jäi uudisrakentamisen alle. Keskiaikainen nimi painui unohduksiin.

 

Lähteet

Arkistot ja niistä käytetyt lyhenteet

Finland Medeltisurkunder [FMU]

Padasjoen ja Kuhmoisten käräjäpöytäkirjat [P&K]; tk, kk, sk: talvi-, kesä- ja syyskäräjät.

Suomen Asutuksen Yleisluettelo [SAY]

Kirjallisuus

Linden F (1925) Keräelmiä Kuhmoisten pitäjän historiasta. Tampereen Työväen Sanomalehti O. Y., Tampere.

Ranta S-L (2006) Tehinselän rantakylissä. Ruolahden, Tehinniemen ja Säynätlahden seudun asutusta ja elämää.  Ruolahden-Tehin kyläyhdistys ry, Kuhmoinen.

Suvanto S (1965) Kuhmoisten historia. Kuhmoisten kunta ja seurakunta, Kuhmoinen.

Päivitys 25.1.2018: lisätty viite.

Päivitys 15.3.2018: lisätty Heikki Jaakonpojan vaimon patronyymi.

Viittausohje

Lähde on mainittava kirjoitukseen viitattaessa. Koska blogikirjoituksia voidaan muokata ja poistaa, viitattaessa on tärkeää mainita päivä, jolloin artikkeli on luettu. Suosittelen tämän mallin mukaista viittausta:

Nieminen JK (2018) Pörväiset. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 16.3.2018.