Tässä blogissa on usein vierailtu Päijälänraitilla. Se sopiikin hyvin blogiotsikon alle – onhan Päijälän ja Päijänteen nimien ajateltu olevan samaa kantaa. Etymologian annetaan nyt kuitenkin levätä rauhassa. Yksi niistä raitin taloista, joiden historiaa en ole vielä sorkkinut, on Sorkkala.

 

Sorkkala säilytti sukuoikeutensa yli 1600-luvun läänitysten ja vaikeiden aikojen, joten Sorkkaisten sukua voidaan johtaa keskiajalle saakka. Hans Sorkain (Sorkanen) mainitaan syynimiehenä ja todistajana Sysmän käräjillä 1459 ja 1466 sekä lautamiehenä Padasjoen käräjillä 1467. Ricus Hansson Pæyelæ eli Reko Hannunpoika Päijälästä oli lautamiehenä 1501. Mahdollisesti hän oli edellisen Hannu Sorkkasen poika. (BFH I: 86, 88; FMU 4899; Suvanto 1965: 102.) Rekoja ja Hannunpoikia oli Sorkkalassa myöhemminkin.

 

Vanhin tunnettu Päijälän Sorkkalan isäntä oli maakirjan mukaan nimeltään Olli Hannunpoika. Koska hän mitä ilmeisimmin oli ikämies jo ennen 1500-luvun puoliväliä, voisi hänkin ehkä olla edellä mainitun Hannu Sorkkasen poikia. Samaa sukua joka tapauksessa. Ollin jälkeen isäntälinja on melko yksitoikkoinen 1600-luvun loppuun saakka. Tosin 1660-luvulla Reko Pertunpojan isännyys jäi jostain syystä muutamaan vuoteen. Myöhemmin isännäksi on merkitty varmaankin Rekon veli Heikki Pertunpoika, jonka jälkeläisille talo periytyi. Reko Pertunpoika vaimoineen asui Sorkkalassa itsellisenä.

 

Olli Hannunpoika, isäntänä 1539, 1543

Reko Ollinpoika 1544-1584

Reko Rekonpoika 1585- 1625 (nimismies 1624-25). Ilmeisesti kaksi samannimistä.

Vilppu Rekonpoika 1597

Perttu Rekonpoika 1628-, vmo Marketta Jaakontytär 1636, lautamies

Reko Pertunpoika, vmo Anna 1662-1664, itsellisinä 1665-

Heikki Pertunpoika, vmo Kaisa 1665-

Prusi Heikinpoika, vmo Maisa 1693-1694

 

Talvikäräjillä 1642 käsiteltiin Reko Rekonpojan perintöä, joka koostui neljän äyrin maasta Päijälässä sekä irtaimesta omaisuudesta. Pöytäkirjaan merkittiin, ettei hänellä ollut tuolloin muita perillisiä kuin poika Perttu Rekonpoika.

 

Perintöasiat sujuivat Sorkkalassa kitkatta, eivätkä Sorkkaset muutenkaan juuri kuluttaneet käräjäsalin penkkiä. Joku voisi jopa nähdä tässä syyn ja seurauksen. Pari tapausta kuitenkin osoittavat, että pimeä puolensa oli heilläkin.

 

Kesällä 1662 Reko Pertunpoika vastasi käräjillä Sohvi Eskonpojan pahoinpitelystä. Ainakin Hyrkkölässä oli samanniminen sotamiehen leski. Ehkä todennäköisemmin kyseessä oli kuitenkin Muurahaisen tytär.

 

Sotilas Niilo Niilonpoika Suurijärveltä valitti talvella 1675, ettei kirkkoherra Martinus Lyyra päästänyt häntä ehtoolliselle Päijälän Heikki Pertunpojan perättömän ilmiannon takia. Heikki oli väittänyt Niilon harjoittaneen salavuoteutta serkkunsa Vappu Sipintyttären kanssa. Lautamiehet, kappalainen Mustalinus sekä nimismies Sipi Kotka Padasjoelta todistivat, että Heikki oli kateuttaan panetellut Niiloa. Syytökset todettiin aiheettomiksi. Heikki sen sijaan sai sakkoja siitä, ettei hän saapunut käräjille.

 

Talvella 1689 rahatilanne oli kriittinen. Heikki Pertunpojalla oli rästejä ja tila oli menossa kruunulle. Ilmeisesti rahat rästien maksuun kuitenkin jostain löytyivät, koska näin ei päässyt vielä tuolloin käymään. Velkaa oli kuitenkin myös yksityisille. Talvella 1694 Heikki Pertunpoika ja Prusi Rekonpoika tuomittiin maksamaan sotilas Heikki Matinpojalle 117 kuparitaalaria. Prusi Rekonpoika lienee ollut Heikin veljenpoika. Heikki Matinpoika lienee ollut se nihti Heikki, joka asui Sorkkalassa vaimonsa Kertun kanssa vuodesta 1687. Vielä vuonna 1696 Prusi oli velkaa hevosesta.

 

Sorkkaisten sukua eivät häätäneet talostaan velat, vaan nälkä ja taudit. Prusi Rekonpojan vaimo haudattiin 5.4.1696 ja tytär kuukautta myöhemmin. Vielä kesäkuussa haudattiin Prusin poika ja tytär. Prusi itse sinnitteli vielä yhden talven. Hänet haudattiin huhtikuussa 1697. Prusi Rekonpojan sisarpuoli haudattiin saman kuun loppupuolella. Heikki Pertunpojan nimeä ei ole löytynyt haudattujen luettelosta, mutta rästiluettelossa hänenkin kerrotaan kuolleen nälkään katovuosina. Katovuosien seurauksena Sorkkalakin joutui kruunulle, joka otti taloon uudet viljelijät. Talossa oli 1700-luvun alussa hevonen ja kuusi nautaa.

 

Vuodesta 1707 Sorkkalassa asuivat Sipi Yrjönpoika ja Liisa Laurintytär. Isonvihan jälkeen Sorkkalan puolikasta isännöi Sipin vävy Lauri Martinpoika (s.n. 1700, k. 29.3.1760) vaimonsa Vappu Sipintyttären (s.n. 1702, k. 27.6.1764) kanssa. Tätä puolikasta kutsuttiin 1700-luvulla Rekolaksi.

 

Sorkkalan toista puolikasta isännöi isonvihan jälkeen Matti Heikinpoika . Hänen vaimonsa oli Vappu Sylvesterintytär (k. 28.8.1744). Matti ehti vielä avioitua ennen kuolemaansa vuonn 1747 (rk). Leski nimittäin riiteli myöhemmin perinnöstä poikapuolensa Risto Matinpojan kanssa (sk 1747).

 

Mistä Sorkkalan uudet asukkaat olivat kotoisin? Sorkkalan uusien asukkaiden yhteydet keskiaikaiseen Sorkkasten sukuun jäävät ainakin tällä kertaa avoimiksi, vain joitain oletuksia ja kysymyksiä voidaan tehdä. Rekolan Liisa Laurintytär oli ehkä Hyrkkölän tyttäriä. Sorkkalassa asui myös vaimonsa Maria Sipintyttären kanssa sotilas Sipi Laurinpoika Stålt (k. 1735), jonka tytär naitettiin kersantti Lechlinille. Oliko Stålt sukua talonväelle? Ehkäpä emännän veli?

 

Matti Heikinpojasta on löytynyt vain niukasti asiakirjatietoa. Oliko hänen isänsä kenties se samainen nihti, jolle Sorkkalan isännät olivat velkaa juuri ennen kuolemaansa? Tuohon aikaan katovuosien pahoin runtelemassa Päijälässä ei ollut isäntäehdokkaita jonoksi asti.

 

 

Kirjallisuus

Finlands Medeltidsurkunder [FMU]

 

Hausen R (1881) Bidrag till Finlands Historia I. Statsarkivet, Helsingfors. [BFH]

 

Suvanto S (1965) Kuhmoisten historia. Kuhmoinen: Kuhmoisten kunta ja seurakunta.

 

Viittausohje

 

Koska blogikirjoituksia voidaan muokata ja poistaa, viitattaessa on tärkeää mainita päivä, jolloin artikkeli on luettu. Pyrin välttämään laajoja muutoksia julkaistuihin artikkeleihin. Virheiden korjaus ja pienet lisäykset ovat kuitenkin mahdollisia. Jos tähän artikkeliin halutaan viitata, suosittelen tämän mallin mukaista viittausta:

 

Nieminen JK (2018) Päijälän Sorkkaset. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 26.10.2018.