Hyrkkölä sijaitsi Päijälänraitin yläpäässä, Valkialan kylää vastapäätä. Sijainti raitin perillä kertoo siitä, että Hyrkkölä on muita Päijälän taloja myöhemmin perustettu.

 

Kuhmoisissa asui Hyrkköjä jo keskiajalla, mutta silloin he asuivat Valkialassa. Käytettävistä olevista asiakirjoista ei pysty päättelemään, kuuluiko Päijälän Hyrkkölän talon perustaja Hyrkköjen sukuun.

 

Hyrkkölän neljä ensimmäistä maakirjaan merkittyä isäntää olivat lyhytaikaisia, eikä heistä tiedetä muuta kuin nimi.

 

Esko Jaakonpoika 1595-

Matti Matinpoika 1608-1609

Niilo Tapaninpoika 1610-

Esko Mikonpoika 1620

Klemetti Mikonpoika 1624-1652

Lauri Klemetinpoika 1644, 1649-50

Juho Prusinpoika, vmo Helga 1653-1665

Heikki Prusinpoika, vmo Maisa 1666-1676

Lauri Heikinpoika, vmo Marketta 1677-1694

 

Ensimmäinen pitempiaikainen isäntä oli Klemetti Mikonpoika, mutta hänkään ei onnistunut muodostamaan tilalle sukujatkumoa.

 

Klemetti Mikonpojalla oli perintö jaettavana Inkilän Tuomas Matinpojan kanssa, mutta se ei suuresti valaise Klemetin sukujuuria (kk 1629). Ehkä hän tai hänen vaimonsa oli Padasjoelta.

 

Talvikäräjillä 1648 Klemetti Mikonpoika valitti, että hän ja hänen vaimonsa ovat vanhoja, eikä heillä ole muita lapsia kuin tytär, joka on sotamiehen vaimo. Niinpä hän kertoi tehneensä syytinkisopimuksen Lammilta kotoisin olevan Tuomas Klemetinpojan kanssa. Klemetti Mikonpoika otti siis Tuomaan pojakseen täysin perintöoikeuksin sillä ehdolla, että Tuomas elättää Klemetin ja hänen vaimonsa. Kuhmoisten henkikirjat eivät kuitenkaan tällaista Tuomasta tunne. Sen sijaan Hyrkkölän isännäksi on muutamana vuotena merkitty Lauri Klemetinpoika. Ilman lisätietoja on mahdoton sanoa, kumpi nimi on oikea, vai onko kumpikaan. Olipa miten hyvänsä, Hyrkkölä ei ainakaan pitkäksi aikaa periytynyt lammilaiselle, vaan jo vuonna 1653 Hyrkkölässä isännöi aivan eri mies. Vanha Klemetti esiintyi kuitenkin käräjillä vielä 1656, joten jossain hänkin asui, vaikka häntä ei tuolloin enää henkikirjattu.

 

Seuraavina isäntinä oli kaksi Prusinpoikaa, Juho ja Heikki. Heidän olen olettanut olleen Tehin Tuomaalan veljeksiä (tk 1666). Vasta Prusinpoikien myötä Hyrkkölän viljely alkoi olla vakaammalla pohjalla.

 

Kesällä 1663 Juho Prusinpoika haki apua palovahinkoihin. Riihen lisäksi Hyrkkölässä oli tuhoutunut viljaa. Riihiä paloi usein ja korvausta oli mahdollista saada. Joskus kävi niinkin, että isännän rakennettua uuden riihen vanha paloi epäselvissä olosuhteissa. Korvausten väärinkäyttämisen välttämiseksi paloasiat alettiin tutkia tarkkaan. Hyrkkölän tapauksessa ei epäilty vilunkia.

 

Heikki Prusinpoikaa seurasi hänen poikansa Lauri. Rästiluettelon mukaan Lauri Heikinpojalla oli vain yksi hevonen ja kuusi nautaa, eikä rästien maksusta ollut toiveita. Vuonna 1695 Hyrkkölä otettiin rykmentin saarnaajan virkataloksi eli puustelliksi. Sama suku jatkui asumista, mutta nyt lampuoteina. Veron sijasta he maksoivat vuokraa kulloisellekin virkatalon haltijalle.

 

Isonvihan jälkeen Hyrkkölän kantatilan isäntänä oli Perttu Laurinpoika (s.n. 1669, k. 17.10.1765) ja emäntänä Vappu Vilpuntytär (k. 8.2.1736). Hyrkkölän toisen puolikkaan eli Kupian lampuotitilan isäntänä oli Tuomas Jaakonpoika (s.n. 1685 k. 13.2.1782) ja emäntänä Maria Tuomaantytär (s.n. 1686, k. 6.2.1770). Kupiassa kuoli 1744 ”vanha äiti” Liisa Juhontytär – ehkäpä Marian äiti. Perttu ja Tuomas olivat ilmeisesti serkkuja. Tuomas mainitsi 1772 käräjillä 50 vuotta aiemmin kuolleen äitinsä Marian. Hyrkkölässä oli 1694 isännän veli Jaakko vaimonsa Marian kanssa – sopiva pari Tuomaksen vanhemmiksi! Isännäksi oli tuolloin vielä merkitty Lauri Heikinpoika, joka oli myös nihti. Lähisukulaisuuden puolesta puhuu myös se, että Lauri Pertunpoika mainitsi syyskäräjillä 1748 erään niityn olleen hänen ja Tuomaan esi-isien käytössä. Tätä on vaikea tulkita muuten kuin siten, että Tuomaalla ja Laurilla oli yhteiset esi-isät.

Perttu Laurinpojalla oli muitakin lapsia Laurin lisäksi. Perttu-poika meni vävyksi Tapialan Uotilaan ja Heikki työskenteli paimenena. Paimenen työ oli vastuunalaista ja ansiot saattoivat nousta merkittäviksi.

Artikkelin nimestä huolimatta blogi ei pääty tähän.

Päivityshistoria

Päivitys 3.1.2019: Lisätty tieto Klemetti Mikonpojan ja Inkilän perintöasiasta.

Viittausohje

Koska blogikirjoituksia voidaan muokata ja poistaa, viitattaessa on tärkeää mainita päivä, jolloin artikkeli on luettu. Pyrin välttämään laajoja muutoksia julkaistuihin artikkeleihin. Virheiden korjaus ja pienet lisäykset ovat kuitenkin mahdollisia. Jos tähän artikkeliin halutaan viitata, suosittelen tämän mallin mukaista viittausta:

Nieminen JK (2018) Hyrkkölä – Päijälänraitin päätepysäkki. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 2.11.2018.