Elokuvafestivaalien pitopaikkana nykyään tunnetun Kopolan historia ei ole maailman helpoimpia tehtäviä. Se ei kuitenkaan liity Francis Ford Kopolaan, kuten voisi kuvitella.

Vakavasti ottaen Kopola oli ennen isoavihaa niitä taloja, joissa isännät vaihtuivat usein, mutta esiintyivät harvoin käräjillä. Kas näin:

Lauri Laurinpoika 1539-1549

Juho Hannunpoika 1550-1560

Erkki Yrjönpoika 1581-82, 1592-

Tuomas Erkinpoika 1608-1611

Matti Erkinpoika 1613-1620

Antti Matinpoika 1624-1639

Sipi Rekonpoika 1645

Yrjö Matinpoika 1651-52

Matti Martinpoika 1654-1662

Sipi Matinpoika 1663-1691

Joose Sipinpoika 1693-1694

Yrjö Sipinpoika 1707

Simo Yrjönpoika 1708-

… isoviha, ei tietoja

Reko Matinpoika, vmo Kaisa Yrjöntytär 1726-/Simo Antinpoika, vmo ?

Pelkän isäntäluettelon perusteella sukulaisuussuhteiden päättely on hyvin epävarmaa. Voidaan otaksua, että sama suku hallitsi Kopolaa 1581-1639. Erkinpojat Matti ja Tuomas olivat käräjillä vielä 1635, vaikkakaan eivät enää veroa maksavia isäntiä. Mitä tarkalleen tapahtui 1600-luvun puolivälissä, ei ole tiedossa. Vuodesta 1651 Kopolaan näyttää vakiintuneen Yrjö Matinpojan suku. Sitä sukua asuikin sitten Kopolassa yli nälkävuosien ja isonvihan 1700-luvulle saakka.

Matti Martinpojan perunkirjoitus suoritettiin 1672 ja vahvistettiin käräjillä seuraavana vuonna. Ilmeisesti hänen jälkeläisiään asusti Kopolassa vielä 1700-luvulla. Sipi Matinpojasta on säilynyt vain tieto, että hänellä oli velan panttina jämsäläisen Iisakki Paulinpojan viinapannu.

Isonvihan jälkeen Kopolassa asui kaksi perhettä, nimittäin Reko Matinpojan (k. 1762) ja Simo Antinpojan (k. 1761). Reko Matinpojan sukulaisuus edelliseen asukassukuun on epäselvä. Sen sijaan Simo Antinpoika oli Yrjö Sipinpojan vävy. Yrjö Sipinpoika (k. 1735?) oli lautamies jo ennen isoavihaa ja jatkoi samassa toimessa vielä sen jälkeenkin syksystä 1723 talveen 1730.

Padasjoen kappalainen Gustav Arrenius valitti vuoden 1730 käräjillä iäkkäälle Yrjö Sipinpojalle, että Yrjön poika Erkki oli kieltäytynyt tulemasta palvelukseen. Ilmeisesti Erkki oli henkikirjoituksessa merkitty kappalaisen rengiksi. Ennenkin on huomattu, että talojen pojat olivat haluttomia lähtemään säätyläisten palvelukseen (ks. Keikkalaa koskevaa artikkelia). Yrjö Sipinpoika kertoi poikansa oleskelevan Längelmäen Västilässä Joose Joosenpojan luona. Västilässä häntä ei kuitenkaan ole merkitty kirkonkirjoihin. Hän asettui sittenkin Padasjoelle, joskaan ei pappilan rengiksi.

Rakuuna Erkki Alsberg Vesijaolta vaati vuonna 1753 käräjillä langoltaan Simo Antinpojalta isänsä Yrjö Sipinpojan perintöä. Simo puolustautui, että mitään jaettavaa ei ollut jäänyt. Asiaa selviteltäessä kävi ilmi, että perunkirjoitusta ei ollut toimitettu. Nimismies Wirlander ja lautamies Lauri Heikinpoika Harmoisista määrättiin toimittamaan perunkirjoitus.

Alsberg oli siis Kopolan Erkki Yrjönpoika. Hän asui ensin Vesijaolla, myöhemmin Osoilassa, jossa hän kuoli 1775. Hänen vaimonsa Anna Ristontytär (s.n. 1718, k. 1791) eli vielä yli 15 vuotta leskenä ja kuoli Auttoisilla, jonne hän muutti Osoilasta 1782. Heille syntyi Padasjoella ainakin kaksi lasta, Kustaa (1745) ja Katariina (1748). Kustaa oli Auttoisilla renkinä ensin Ukon talossa ja sitten Kemppilässä, josta löytyi morsian.

Hieman lisätietoja Erkin elämästä saamme eräästä käräjäjutusta talvella 1743. Mikko Erkinpoika Nyystölästä valitti, että Erkki Alsberg ja Hans Henrik Brömmert olivat ottaneet hänen hevosensa, jolla Brömmert oli sitten ratsastanut Fiskarsiin paroni Hornin asioilla. Erkki puolustautui olevansa Hornin renki ja olleensa vain näyttämässä valoa tallissa, kun Hornin tyttärenpoika Brömmert vei hevosen. Mikko myönsi ettei Erkki ollut tehnyt muuta. Oikeus hylkäsi Mikon kanteen Erkkiä vastaan ja totesi että hän voi halutessaan esittää vaatimuksensa Hornille ja Brömmerteille.

Kopolan isäntinä jatkoivat 1750-luvun puolimaissa Rekon ja Simon pojat.

Viittausohje

Koska blogikirjoituksia voidaan muokata ja poistaa, viitattaessa on tärkeää mainita päivä, jolloin artikkeli on luettu. Pyrin välttämään laajoja muutoksia julkaistuihin artikkeleihin. Virheiden korjaus ja pienet lisäykset ovat kuitenkin mahdollisia. Jos tähän artikkeliin halutaan viitata, suosittelen tämän mallin mukaista viittausta:

Nieminen JK (2018) Kopolasta paronin rengiksi. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 23.11.2018.