Väkkärän lampuotitilan historiasta ennen isoavihaa tiedetään hyvin vähän – ei edes sitä mikä oli tilan alkuperäinen nimi. Yksi Valkialan kolmesta talosta vuonna 1539 oli Pasi, jonka historian jo tunnemme; toinen oli Hakki, joka autioitui 1600-luvun taitteessa sadaksi vuodeksi ja josta ei siten ole paljon sanottavaa. Kolmannen, jota myöhemmin alettiin kutsua Väkkäräksi, isäntiä olivat

Niilo Pekanpoika 1539, 1543

Pekka Niilonpoika Könssi 1544-1564

Mikko Matinpoika 1578, 1585-89, 1591-1609

Nuutti Mikonpoika 1610-1650, joinain vuosina Nuutti Martinpoika

Perttu Nuutinpoika, vmo Kerttu 1651-1656

Heikki Heikinpoika, vmo Lastikka 1662-1677

Petter Boux 1685-1690

Elias Jaakonpoika, vmo Anna 1691-1694

Risto (Laurinp? rl), yhtiömies 1694

Simo Eliaanpoika 1707-,

Juho Eliaanpoika (k. 1733)

Tilan järjestyksessä toisella maakirjaan merkityllä isännällä Pekka Niilonpojalla oli lisänimi Könssi ilmeisesti erotukseksi naapuristaan Pekka Niilonpoika Hyrköstä. Tähän loppuukin sukujohto. Könssi oli ilmeisesti sukunsa viimeinen isäntä tässä talossa, koska hänen jälkeensä tila hävisi maakirjasta 1564 runsaaksi vuosikymmeneksi. Vuonna 1578 sen isännäksi on merkitty Pasin isännän veli Mikko Matinpoika (tk 1579). Syyskäräjillä 1639 Nuutti Mikonpojan sanotaan ottaneen viljelykseen aution tilan. On epävarmaa, miten kauan Pasin sukua asui Väkkärässä, mutta varmaa on että suku vaihtui ennen 1600-luvun loppua.

Väkkärän 1600-luku koostuu joukosta kysymyksiä.

1600-luvun alkupuoliskolla isännäksi on merkitty Nuutti Mikonpoika, mutta joinain vuosina Nuutti Martinpoika. Onko kysymys todella kahdesta eri henkilöstä vai kirjurin virheestä? Ja oliko Nuutti Mikonpoika Mikko Matinpoika Pasin poika?

Oliko Heikki Heikinpojan vaimo Lastikka edellisen isännän Pertun sisar?

Mitä tapahtui Heikki Heikinpojalle?

Mistä oli kotoisin läänitysherra von Adrikasin entinen vouti Petter Boux? Hän esiintyi usein käräjillä, mutta kertaakaan hänen ei mainita olleen kenenkään veli, lanko tai setä. Eikö se ole merkillistä niin hyvin verkottuneessa paikassa kuin Kuhmoinen? Oliko hän muualta? Joskus on spekuloitu hänen tulleen isäntänsä mukana jopa Liivinmaalta saakka.

Mistä tuli Elias Jaakonpoika? Vuoden 1704 rästiluettelossa mainitaan Lauri Jaakonpoika. Oliko hän Eliaan veli? Olen aikaisemmin arvannut Eliaan olevan Muurahaisen poikia, mutta asiakirjoista ei ole löytynyt mitään tukea tälle oletukselle. Myös Pasissa oli Jaakko-niminen isäntä. Pasi ja Muurahainen ovat varmaankin lähimmät vaihtoehdot Jaakon kotipaikaksi, mutta miten erottaa kumpi on oikea? Myös Pihlajalahdessa oli Jaakko, nimittäin Jaakko Pekanpoika. Pian esiin tulevien seikkojen takia myös Pihlajalahti kannattaa toistaiseksi pitää mielessä.

Vuonna 1695 Väkkärä joutui Jämsän komppanian kersantin puustelliksi. Elias Jaakonpoika kuoli kesällä 1697. Hänen jälkeensä asukkaaksi on merkitty kupariseppä Simo Yrjönpoika, joka oli kotoisin Pihlajalahden Seppälästä. Simo on 1700-luvun taitteessa johdonmukaisesti Valkiala-otsikon alla sekä henkikirjassa, maakirjassa, että vuoden 1704 rästiluettelossa. Suomen Asutuksen Yleisluettelon laatija on kuitenkin tulkinnut toisin ja merkinnyt perheen vuosina 1993 ja 1994 Pihlajalahteen. Simosta tuli Pihlajalahden isäntä isänsä jälkeen koska esikoinen oli kuollut. Hän joutui kuitenkin parin vuoden päästä luovuttamaan isännyyden vanhimman veljen pojalle. Myöhemmin hän muutti Suurijärven Vinnilään, jonne hänen poikansa Petteri meni vävyksi. Oliko Simo sitten todella siinä välissä Valkialassa, vai onko vouti tehnyt virheen?

Väkkärään on luetteloissa muutamana vuonna merkitty myös Simo Heikinpoika. Hänen vanhempansa olivat ilmeisesti Heikki Klemetinpoika ja Malin Simontytär (tk 1698). Heikki Klemetinpojan veli Martti oli 1600-luvun lopulla isäntänä Valkialan kolmannessa talossa, jolla ei ole luetteloissa nimeä.

Joka tapauksessa Väkkärän peltoja alkoivat jo ennen isoavihaa viljellä Eliaan pojat. Elias Jaakonpojan jälkeläiset asuivatkin sitten Väkkärässä pitkälle 1800-luvulle, vaikka virkatalon haltijat vaihtuivat. 1700-luvulla Väkkärä oli jaettuna useampaan osaan, joita viljelivät lampuodit ja ajoittain virkatalon haltijat itsekin. Muiden osien nimet olivat Pussi ja Äijälä. Pussi tulee varmaankin Boux'n nimestä, mutta Äijälä voi olla koko päätilan vanha nimi. Muut lampuodit vaihtuivat usein, mutta Eliaan suku pysyi. Eikö tämä viittaa siihen, että kysymys oli talon tai ainakin kylän vanhasta suvusta?

Könssi/Köntti ja Äijälä ovat vanhoja nimiä, mutta mistä tulee nimi Väkkärä, joka ilmaantuu asiakirjoihin 1600-luvun lopussa? Kuhmoisten historiassa (Suvanto 1965: 412) on esitetty seuraava spekulaatio. ”Mahdollista on, että Valkialan puustellin lampuoti Simo Yrjönpoika Väkkärä olisi ollut v. 1698 samalla suntio eli väkkäri (väckare = unilukkari). Hänestä olisi sitten virkatalon kolmannes (myöhemmin koko virkatalo) saanut nimensä.” Tämä ei kuitenkaan voi pitää paikkaansa, koska jo Elias Jaakonpoika esiintyy rästiluettelossa nimellä Elias Väkäri. Nimi on siis vanhempi kuin Simo. Siitä ei ole tietoa, oliko Elias ennen Väkkärään tuloaan suntio. 1600-luvulla suntiona oli kirkkoherra Crucilanderin veli Jaakko Matinpoika, joka asui Pälsilässä. Olisi houkuttelevaa kuvitella Eliaan olleen hänen poikansa, ja perineen Väkkäri-nimityksen, mutta valitettavasti tiedetään, ettei Jaakko Matinpojalla ollut rintaperillisiä (tk 1700).

Valkialan historia on puolessa vuosisadassa tarkentunut, mutta se on vielä kaukana täydellisestä.

Kirjallisuus

Suvanto S (1965) Kuhmoisten historia. Kuhmoisten kunta ja seurakunta, Kuhmoinen.

Viittausohje

Koska blogikirjoituksia voidaan muokata ja poistaa, viitattaessa on tärkeää mainita päivä, jolloin artikkeli on luettu. Pyrin välttämään laajoja muutoksia julkaistuihin artikkeleihin. Virheiden korjaus ja pienet lisäykset ovat kuitenkin mahdollisia. Jos tähän artikkeliin halutaan viitata, suosittelen tämän mallin mukaista viittausta:

Nieminen JK (2018) Könssi, Väkkärä – paljon kysymyksiä. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 14.12.2018.