Kalhola ilmaantui maakirjaan erillisenä tilana vasta 1600-luvun alussa, eikä ole tietoa, mistä ensimmäinen isäntä oli peräisin. Suku ilmeisesti vaihtui jo parinkymmenen vuoden päästä. Isäntinä olivat:

Matti Pekanpoika 1609-

Matti Matinpoika 1620-

Tuomas Yrjönpoika, vmo Marketta 1634-1665

Risto Tuomaanpoika, I vmo Sohvi II Maisa 1666-1687

Pekka Ristonpoika, vmo Vappu 1691-

Yrjö Yrjönpoika 1705-1708

Erkki Yrjönpoika 1710

Yrjö Heikinpoika, yhtiömies

Keväällä 1687 sattui Kuhmoisten historiassa selostettu jyvävarkaus (kk 1687; Suvanto 1965: 158-159). Junterin isäntä Perttu Tuomaanpoika oli yllättänyt Kalholan Risto Tuomaanpojan kymmenysaitalta. Risto oli vannottanut Perttua olemaan hiljaa ja antanut tälle kolme kappaa viljaa. Perttu joutui korvaamaan saamansa ja sittemmin myymänsä viljan. Risto sai 40 markan sakot ja kirkkorangaistuksen (sk 1688). Samasta pöytäkirjasta käy myös ilmi, että Kalhola sijaitsi Päijälän rajalla. (kk 1687.)

Samoilla vuoden 1687 kesäkäräjillä Riston veli Erkki vaati osuuttaan talosta. Hän oli palvellut veljensä puolesta nihtinä 15 vuotta, mutta nyt vapautunut sotapalveluksesta. Erkki oli mielestään oikeutetumpi perintöön kuin Riston vävy Erkki Laurinpoika. Koska Kalhola oli kruununtila, oikeus ei lämmennyt Erkin vaatimuksille eikä häntä sen jälkeen näy henkikirjoissa ainakaan Kalholan isäntänä. Riston veljistä Jaakko ja Nuutti muuttivat Muurahaiseen (ks. Nieminen 2018).

Rästiluettelossa sanotaan Risto Tuomaanpojan kuolleen nälkään ja jättäneen tilansa vieraalle. Riston poika Pekka ehti kuitenkin jatkaa muutaman vuoden Kalholan isäntänä isänsä jälkeen. Syyskäräjillä 1698 Pekka Ristonpoika tuomittiin maksamaan Matti Erkinpoika Kuttilalle tynnyrillinen viljaa, jonka Matin vaimo oli lainannut Pekalle. Vuoden 1704 rästiluettelossa myös Pekan sanotaan kuolleen nälkään.

Syyskäräjillä 1700 Yrjö Yrjönpoika kertoi Pekka Ristonpojan luovuttaneen hänelle puolet tilasta. Yrjöllä oli rästiluettelon mukaan kaksi hevosta ja kahdeksan nautaa.

1690-luvun nälkävuosien jälkeen Kalholassa asui kaksi perhettä. Toista osaa viljeli ensin Yrjö Yrjönpoika, sitten Erkki Yrjönpoika (s.n. 1690, k. 1758) ja toista puolikasta Yrjö Heikinpoika. Yrjö Yrjönpoika lienee ollut Erkin isä. Yhtiömies Yrjö Heikinpojan on merkitty olleen vävy, mutta kenen?

Yrjö Heikinpoika kuoli 91-vuotiaana vuonna 1751, eli hän oli syntynyt noin 1660. Yrjö Heikinpojan vaimo Maria Pekantytär kuoli alkukesällä 1735. On mahdollista, että Maria oli Pekka Ristonpojan tytär ja Yrjö siis Kalholan vävy (SAY 1707). Miten tähän sopii se, että Yrjö on vuonna 1710 merkitty Erkki Yrjönpojan langoksi? Ei mitenkään, paitsi jos vuonna 1760 kuollut Maria Paulintytär oli Erkin toinen vaimo.

Asukkaat ja heidän sukulaisuussuhteensa ennen isoavihaa ja sen jälkeen eivät aivan käy yksiin. On hyvin mahdollista, että jompi kumpi yhtiömies liittyi jotenkin Kalholassa aiemmin asuneeseen sukuun, mutta asian ei välttämättä tarvitse olla niin. Luultavasti ainakin toisen yhtiömiehen vaimo kuoli 1700-luvun alkuvuosikymmeninä.

Kirjallisuus

Nieminen JK (2018) Muurahainen Päijälänraitilla. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net

Suvanto S (1965) Kuhmoisten historia. Kuhmoisten kunta ja seurakunta, Kuhmoinen.

Viittausohje

Koska blogikirjoituksia voidaan muokata ja poistaa, viitattaessa on tärkeää mainita päivä, jolloin artikkeli on luettu. Pyrin välttämään laajoja muutoksia julkaistuihin artikkeleihin. Virheiden korjaus ja pienet lisäykset ovat kuitenkin mahdollisia. Jos tähän artikkeliin halutaan viitata, suosittelen tämän mallin mukaista viittausta:

Nieminen JK (2018) Kalhola. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 4.1.2019.