Tämä blogi alkoi aikoinaan Kuhmoisten Pörvälän talosta. Varhaisin Pörväinen, jonka kaikki lapset tunnetaan, on Pauli Nuutinpoika Pörväinen, jolle hänen isänsä osti Ruolahden tilan. Paulin tytär Riitta (k.n. 1671) naitettiin Kapakan ratsutilalle Padasjoen Osoilaan.

Padasjoen syyskäräjillä 1744 lueteltiin Heikki Kaarlenpoika Kapakan perilliset. Samassa pöytäkirjassa mainitaan, että Kapakan toisessa puolikkaassa asui Antti Heikinpojan pojanpoika Antti Jaakonpoika. Tässä lienee virhe: vanhemman Antin isä oli Kaarle. Heikin lisäksi Kaarlella oli ainakin tytär Kerttu ja poika Jaakko. Kun yhdistellään mainitun pöytäkirjan tiedot siihen mitä henki- ja rippikirjoista selviää, voidaan luetella seuraavat Kaarle Laurinpoika Kapakan ja Riitta Paulintytär Pörväisen jälkeläiset:

Heikki Kaarlenpoika vmo Sohvi

Aleksanteri Heikinpoika, II vmo Anna Dann (k. 1756), Osoila Kestikievari

Juho Heikinpoika (k. 1734), vmo Maria Akselintr (s. 1680, k. 1761), Osoila Kestikievari, lapset:

Sohvi Juhontr (s.n. 1698, k. 1759), mies Samuel Vilpunp Hässälä, Kaurate

Helena Juhontr (s.n. 1707, k. 1756), mies Samuel Simonpoika, Osoila Karola

Anna Juhontr (s.n. 1714, k. 1790), mies Mikko Yrjönpoika, Osoila Karola

Reetta Juhontr, mies Matti Heikinp, Asikkala Vähimaa, Hurula, lapsia

Maria Juhontr ?

 

Mikko Heikinpoika, vmo Kerttu Yrjöntr, Vähä-Äiniö Nikkilä, lapsia:

Aleksanteri Mikonpoika, I vmo Reetta, II vmo Kirsti, lapsia, Vähä-Äiniö Yrjölä

Kalle Mikonpoika, vmo Maria, Vähä-Äiniö

 

Antti Kaarlenpoika, ratsumies 1662-, vmo Riitta,

Jaakko Antinpoika (s.n. 1665, k. 1753) vmo Maria Erkintytär (s.n. 1683, k. 1761), lapsia:

Antti Jaakonpoika (s.n. 1704, k. 1770), Kapakan isäntä, vmo I Sohvi Pertuntytär II Maria Matintr III Riitta Ristontr

Riitta Jaakontytär k. 1726

Kustaa Jaakonpoika (s. 1712), vmo Reetta Antintr, asuivat Kapakassa

Sohvi Jaakontr, Osoila ?

Hebla Jaakontr (s.n. 1715, k. 1790), Auttoinen Heistola, mies Heikki Tuomaanp., lapsia

Maria Jaakontr (s.n. 1724, k. 1789), Osoila Heikkilä, mies Heikki Yrjönp., lapsia

 

Kirsti Antintytär (k. 1734), mies Heikki Matinpoika, asuivat Kapakassa

 

Kerttu Kaarlentytär

Jaakko Kaarlenpoika, vmo Sohvi, Osoilan Sipilän isäntä vuodesta 1677

 

Kaikkia Kaarlen lapsia ei ehkä tiedetä, mutta päätalossa isonvihan yli asunut suku saadaan varsin hyvin selville.

Heikki ja Antti viljelivät aluksi Kapakkaa kahdestaan. Vuonna 1684 Heikki tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin. Hän oli esikoinen, joten maantavan mukaan hänellä oli etusija isännyyteen ja niinpä hän esitti lunastavansa veljensä osuuden. Oikeudella ei ollut mitään sitä vastaan, sillä oikeuden mukaan kuninkaan päätös olisi joka tapauksessa estänyt tilan lohkomalla jakamisen. Niinpä oikeus määräsi lunastussumman. Samalla Heikki sai niskoilleen talon 380 taalarin velat. 1690-luvulla isäntänä oli Heikin poika Aleksanteri. Nuorempi veli Jaakko Kaarlenpoika meni Osoilan Sipilään puuskaksi, eli leskiemännän puolisoksi. Hänen poikapuolensa Heikki Sipinpoika oli myöhemmin Sipilän rusthollari.

Kestikievari eli Karola

Ilmeisesti velkataakka oli Heikille liian kova, sillä 1700-luvun taitteessa Kapakka joutui kruunulle. Samassa yhteydessä se jakautui kahtia, mutta sama suku säilyi kummassakin puolikkaassa. Aleksanteri Heikinpoika ja Jaakko Antinpoika asuivat kumpikin rusthollin puolikasta. Aleksanterin taloa kutsuttiin 1700-luvun alussa Kestikievariksi, myöhemmin Karolaksi. Aleksanteri näyttää avioituneen uudestaan vuosisadan vaihteessa Annika (Anna) Dannin kanssa. Aleksanteri kuoli ilman rintaperillisiä ennen vuotta 1727. Hänen veljensä Juho oli tämän jälkeen isäntänä Kestikievarissa, jossa asui myös leskirouva Dann. Annikalla oli immissio eli asukasoikeus rusthollin puolikkaaseen. Juholla oli tyttäret Helena ja Anna, jotka asuivat miehineen samassa talossa, sekä Sohvi, Maria ja Reetta, jotka muuttivat muualle. Vuonna 1749 Helenan mies Samuel Simonpoika, joka hallitsi rusthollin neljäsosaa, halusi kuitenkin lunastaa vaimonsa sisarusten osuudet talosta. Sohvi oli emäntänä Kauratteen Hässälässä. Sohvi, Maria ja Reetta suostuivatkin luopumaan osuudestaan 60 kuparitaalarilla sillä ehdolla, että Maria saa asua kotona kunnes menee naimisiin tai niin kauan kuin tarvitsee. Sen sijaan Annan mies Mikko Yrjönpoika vaati, että hänelle pitäisi hankkia muualta vastaava talo, jos Samuel haluaa pitää koko talon itsellään. Näin olivat appivanhemmat ja Annika Dann aikoinaan sopineet, Mikolla oli kirjallinen sopimus. Mikko Yrjönpoika asui kuitenkin Karolassa kuolemaansa (1765) saakka, joten ilmeisesti Samuel luopui ajatuksesta lunastaa koko tila itselleen.

Nikkilä – Yrjölä

Heikki Kaarlenpojan pojista Mikko avioitui Vähä-Äiniölle ja osti vaimonsa veljeltä perintötilan puolikkaan sadalla hopeataalarilla. Mikko sai tilaan lainhuudon 1701. Mikon vaimon isä oli Yrjö Ristonpoika. Tilan nimi on ennen vuotta 1728 Nikkilä, mutta muuttuu sitten luetteloissa Yrjöläksi. Isonvihan jälkeen tilaa viljelivät Mikon pojat Aleksanteri (Santeri) ja Kalle perheineen.

Tämä Pörväisten suvun haara levittäytyi siis etelään, Asikkalan Vähimaan ja Vähä-Äiniön kyliin.

Yhteenvetona voi todeta, että ainakin kolme Pörvälän suvun haaraa (Pörvälän, Ruolahden ja Kapakan) jatkui Ruotsin ajan lopulle ja niitä on mahdollista selvitellä ainakin periaatteessa nykyaikaan asti. Sen sijaan Padasjoen Rusilan ja Sysmän Soiniemen haarat ovat paljon vaikeampia. Rusila joutui 1700-luvun alussa luutnantin puustelliksi, eikä minulla ole tietoa suvun vaiheista sen jälkeen. Soiniemen haarasta ei ole edes varmuutta onko sellaista olemassakaan.

Huom. Valitettavasti taulukon sisennykset katosivat blogiin siirrettäessä.

Päivitys 1.2.2020: Lisätty Jaakko Antinpojan tyttäret Sohvi, Hebla ja Maria. Sisarusten välinen perinnönjakosopimus vahvistettiin vuoden 1749 talvikäräjillä.