Tämä blogi alkoi aikoinaan Kuhmoisten Pörvälän talosta. Varhaisin Pörväinen, jonka kaikki lapset tunnetaan, on Pauli Nuutinpoika Pörväinen, jolle hänen isänsä osti Ruolahden tilan. Paulin tytär Riitta (k.n. 1671) naitettiin Kapakan ratsutilalle Padasjoen Osoilaan.

Padasjoen syyskäräjillä 1744 lueteltiin Heikki Kaarlenpoika Kapakan perilliset. Samassa pöytäkirjassa mainitaan, että Kapakan toisessa puolikkaassa asui Antti Heikinpojan pojanpoika Antti Jaakonpoika. Tässä lienee virhe: vanhemman Antin isä oli Kaarle. Heikin lisäksi Kaarlella oli ainakin tytär Kerttu ja poika Jaakko. Kun yhdistellään mainitun pöytäkirjan tiedot siihen mitä henki- ja rippikirjoista selviää, voidaan luetella seuraavat Kaarle Laurinpoika Kapakan ja Riitta Paulintytär Pörväisen jälkeläiset:

Heikki Kaarlenpoika vmo Sohvi

Aleksanteri Heikinpoika, II vmo Anna Dann (k. 1756), Osoila Kestikievari

Juho Heikinpoika (k. 1734), vmo Maria Akselintr (s. 1680, k. 1761), Osoila Kestikievari, lapset:

Sohvi Juhontr (s.n. 1698, k. 1759), mies Samuel Vilpunp Hässälä, Kaurate

Helena Juhontr (s.n. 1707, k. 1756), mies Samuel Simonpoika, Osoila Karola

Anna Juhontr (s.n. 1714, k. 1790), mies Mikko Yrjönpoika, Osoila Karola

Reetta Juhontr, mies Matti Heikinp, Asikkala Vähimaa, Hurula, lapsia

Maria Juhontr ?

 

Mikko Heikinpoika, vmo Kerttu Yrjöntr, Vähä-Äiniö Nikkilä, lapsia:

Aleksanteri Mikonpoika, I vmo Reetta, II vmo Kirsti, lapsia, Vähä-Äiniö Yrjölä

Kalle Mikonpoika, vmo Maria, Vähä-Äiniö

 

Antti Kaarlenpoika, ratsumies 1662-, vmo Riitta,

Jaakko Antinpoika (s.n. 1665, k. 1753) vmo Maria Erkintytär (s.n. 1683, k. 1761), lapsia:

Antti Jaakonpoika (s.n. 1704, k. 1770), Kapakan isäntä, vmo I Sohvi Pertuntytär II Maria Matintr III Riitta Ristontr

Riitta Jaakontytär k. 1726

Kustaa Jaakonpoika (s. 1712), vmo Reetta Antintr Arrakoskelta, asuivat Kapakassa

Sohvi Jaakontr, Osoila ?

Hebla Jaakontr (s.n. 1715, k. 1790), Auttoinen Heistola, mies Heikki Tuomaanp., lapsia

Maria Jaakontr (s.n. 1724, k. 1789), Osoila Heikkilä, mies Heikki Yrjönp., lapsia

 

Kirsti Antintytär (k. 1734), mies Heikki Matinpoika, asuivat Kapakassa

 

Kerttu Kaarlentytär

Jaakko Kaarlenpoika, vmo Sohvi, Osoilan Sipilän isäntä vuodesta 1677

 

Kaikkia Kaarlen lapsia ei ehkä tiedetä, mutta päätalossa isonvihan yli asunut suku saadaan varsin hyvin selville.

Heikki ja Antti viljelivät aluksi Kapakkaa kahdestaan. Vuonna 1684 Heikki tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin. Hän oli esikoinen, joten maantavan mukaan hänellä oli etusija isännyyteen ja niinpä hän esitti lunastavansa veljensä osuuden. Oikeudella ei ollut mitään sitä vastaan, sillä oikeuden mukaan kuninkaan päätös olisi joka tapauksessa estänyt tilan lohkomalla jakamisen. Niinpä oikeus määräsi lunastussumman. Samalla Heikki sai niskoilleen talon 380 taalarin velat. 1690-luvulla isäntänä oli Heikin poika Aleksanteri. Nuorempi veli Jaakko Kaarlenpoika meni Osoilan Sipilään puuskaksi, eli leskiemännän puolisoksi. Hänen poikapuolensa Heikki Sipinpoika oli myöhemmin Sipilän rusthollari.

Kestikievari eli Karola

Ilmeisesti velkataakka oli Heikille liian kova, sillä 1700-luvun taitteessa Kapakka joutui kruunulle. Samassa yhteydessä se jakautui kahtia, mutta sama suku säilyi kummassakin puolikkaassa. Aleksanteri Heikinpoika ja Jaakko Antinpoika asuivat kumpikin rusthollin puolikasta. Aleksanterin taloa kutsuttiin 1700-luvun alussa Kestikievariksi, myöhemmin Karolaksi. Aleksanteri näyttää avioituneen uudestaan vuosisadan vaihteessa Annika (Anna) Dannin kanssa. Aleksanteri kuoli ilman rintaperillisiä ennen vuotta 1727. Hänen veljensä Juho oli tämän jälkeen isäntänä Kestikievarissa, jossa asui myös leskirouva Dann. Annikalla oli immissio eli asukasoikeus rusthollin puolikkaaseen. Juholla oli tyttäret Helena ja Anna, jotka asuivat miehineen samassa talossa, sekä Sohvi, Maria ja Reetta, jotka muuttivat muualle. Vuonna 1749 Helenan mies Samuel Simonpoika, joka hallitsi rusthollin neljäsosaa, halusi kuitenkin lunastaa vaimonsa sisarusten osuudet talosta. Sohvi oli emäntänä Kauratteen Hässälässä. Sohvi, Maria ja Reetta suostuivatkin luopumaan osuudestaan 60 kuparitaalarilla sillä ehdolla, että Maria saa asua kotona kunnes menee naimisiin tai niin kauan kuin tarvitsee. Sen sijaan Annan mies Mikko Yrjönpoika vaati, että hänelle pitäisi hankkia muualta vastaava talo, jos Samuel haluaa pitää koko talon itsellään. Näin olivat appivanhemmat ja Annika Dann aikoinaan sopineet, Mikolla oli kirjallinen sopimus. Mikko Yrjönpoika asui kuitenkin Karolassa kuolemaansa (1765) saakka, joten ilmeisesti Samuel luopui ajatuksesta lunastaa koko tila itselleen.

Talvikäräjillä 1766 Reetta Juhontyttären mies Matti Heikinpoika vaati vaimonsa perintöosuutta Karolasta. Siinä yhteydessä mainittiin Mikon lapset: Simo, joka asui Karolassa, sekä sisaret Sohvi ja Leena. Tässä kirjuri on tehnyt virheen: Sohvi ja Leena olivat Samuelin tyttäriä. Sohvin mies oli lampuoti Aatami Laurinpoika (Kellosalmen Heikkilä) ja Leenan mies talollinen Jaakko Erkinpoika (Syrjäntaan Sipilä).

Syksyllä 1766 Matti Heikinpoika väitti uudelleen, ettei hänen vaimonsa ole saanut mitään perintöä Karolasta. Vuonna 1749 tehdyssä sopimuksessa vielä naimatonta Reettaa oli edustanut nimismies Wirlander. Nimismies ei tiennyt oliko Reetalle maksettu sovitut 60 taalaria vai ei. Reettaa edustaneen varanotaari Krookin mielestä Wirlanderilla ei ollut oikeutta tehdä sellaista sopimusta Reetan puolesta, koska hän ei ollut Reetan holhooja. Lisäksi hän huomautti, että Juho Samuelinpoika oli saanut immission vain rusthollin puolikkaan kolmasosaan eli yhden äyrin maahan, mutta piti hallussaan kahden äyrin maata. Juho sen sijaan kertoi hakeneensa immissiota kolmasosaan koko rusthollista. Käräjäoikeus saattoi vain todeta, ettei kruununtilan asukasoikeus kuulunut sen toimivaltaan.

Nikkilä – Yrjölä

Heikki Kaarlenpojan pojista Mikko avioitui Vähä-Äiniölle ja osti vaimonsa veljeltä perintötilan puolikkaan sadalla hopeataalarilla. Mikko sai tilaan lainhuudon 1701. Mikon vaimon isä oli Yrjö Ristonpoika. Tilan nimi on ennen vuotta 1728 Nikkilä, mutta muuttuu sitten luetteloissa Yrjöläksi. Isonvihan jälkeen tilaa viljelivät Mikon pojat Aleksanteri (Santeri) ja Kalle perheineen. Aleksanteri Mikonpojan poika Heikki oli räätälinä Sysmän Nikkaroisissa.

Poika Heikin lisäksi Aleksanterilla oli kaksi tytärtä, Anna ja Eeva. Annan mies oli lampuoti Yrjö Arvinpoika Iso-Äiniön Pellilässä ja Eeva oli naimisissa torppari Taavi Erkinpojan kanssa Hauhon Lautsian kylässä. (sk 1766)

Arvi Aleksanterinpoika asui Yrjälässä. Hänen kuoltuaan leskiemäntä Anna Juhontytär avioitui uudestaan Erkki Jaakonpojan kanssa. Tämän jälkeen Annakin kuoli. Koska Erkki ei ollut talon sukua, Heikki Aleksanterinpojan mielestä hänellä ei ollut oikeutta taloon. Arvilla oli kuitenkin poika Juho, Erkin poikapuoli, joka oli tapahtuma-aikaan vasta viidentoista. Erkin lisäksi osia talosta hallinnoivat Juho Petterinpoika, joka oli Aleksanterin toisen vaimon Kristiina Mikontyttären poika, sekä Kalle Mikonpojan poika Aleksanteri. Kallella oli lisäksi kaksi tytärtä Sohvi ja Eeva. Sohvin mainittiin olevan naimisissa Matti Matinpojan kanssa Asikkalan Kurhilassa, mutta Eeva oli vielä naimaton ja asui veljensä luona kotona. (sk 1766)

Kun asiaa seuraavan kerran käsiteltiin talvikäräjillä 1768, Eeva oli jo naimisissa Kustaa Matinpojan kanssa Vähä-Äiniöllä. Aleksanterin perukirjan mukaan pojan perintöosuus oli 38 taalaria ja 13,67 äyriä ja tyttären osuus puolet siitä. Kantajan oikeudenkäyntikulut, 50 hopeataalaria, olivat paljon suuremmat.

Aleksanterin viimeinen tahto oli, että talo jäisi Juho Petterinpojalle ja Kallen lapsille. Testamenttia ei kuitenkaan ollut aikoinaan valvottu, joten se ei pätenyt. Lopulta osapuolet tekivät sellaisen sopimuksen, että talo jaetaan tasan Aleksanterin ja Kallen perillisten kesken. Näin Heikin osuudeksi tuli ¾ äyrin maa ja saman verran sai hänen veljenpoikansa Juho Arvinpoika. Loppuosa, eli 1,5 äyrin maa jäi Kallen lapsille. (tk 1768)

Tämä Pörväisten suvun haara levittäytyi siis etelään, Asikkalan Vähimaan ja Vähä-Äiniön kyliin.

Yhteenvetona voi todeta, että ainakin kolme Pörvälän suvun haaraa (Pörvälän, Ruolahden ja Kapakan) jatkui Ruotsin ajan lopulle ja niitä on mahdollista selvitellä ainakin periaatteessa nykyaikaan asti. Sen sijaan Padasjoen Rusilan ja Sysmän Soiniemen haarat ovat paljon vaikeampia. Rusila joutui 1700-luvun alussa luutnantin puustelliksi, eikä minulla ole tietoa suvun vaiheista sen jälkeen. Soiniemen haarasta ei ole edes varmuutta onko sellaista olemassakaan.

Huom. Valitettavasti taulukon sisennykset katosivat blogiin siirrettäessä.

Päivitys 1.2.2020: Lisätty Jaakko Antinpojan tyttäret Sohvi, Hebla ja Maria. Sisarusten välinen perinnönjakosopimus vahvistettiin vuoden 1749 talvikäräjillä.

Päivitys 16.3.2020: Heikki Aleksanterinpoika Sysmän Nikkaroisista nosti vuoden 1763 syyskäräjillä Karolaa koskevan perintökanteen, mutta sitä ei käsitelty, koska hänen isänsä oli vielä elossa ja koska kyseessä ei ollut perintötila, vaan kruununtila.

Päivitys 17.3.2020: Reetta Antintyttären isä oli kuudennusmies Antti Sipinpoika Arrakoskelta (sk 1763).

Päivitys 26.3.2020: Lisätty Samuelin tyttäret (tk 1766).

Päivitys 2.4.2020: Heikki Aleksanterinpoika jatkoi yrityksiä syyskäräjillä 1766, sillä kertaa yrityksenä saada Yrjälä hallintaansa. Pöytäkirjassa mainitaan sisaret Maria (p.o. Anna ?) ja Eeva. Asia lykättiin, koska kaikki asianosaiset eivät olleet paikalla, eikä alaikäisille asianosaisille ollut määrätty holhoojaa. Päätös saatiin vasta talvikäräjillä 1768. Lisäys myös Karolaan (sk 1766).

 

 

Viittausohje

Jos tähän artikkeliin halutaan viitata, suosittelen tämän mallin mukaista lähdeviittausta:

Nieminen JK (2020) Osoilan Kapakka. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu pp.kk.20vv.