Saiko kuhmoislainen lautamies kutsun hänen majesteettinsa tykö? Ei sentään, otsikko ei viittaa kuninkaanlinnaan vaan Hämeenlinnan tyrmään.

Juho Heikinpoika Kauppilan lautamiesharkinta petti vuonna 1755. Hänet tavattiin useita kertoja julkijuovuksissa. Tuohon aikaan jo se oli itsessään rikos, mutta humalassa tuli myös tehtyä kaikenlaisia typeryyksiä. Kerran hän tuli tölväisseeksi Padasjoen rovastia Aaron Limatiusta. Sillä kertaa hän selvisi sakoilla, mutta pahempaa oli tulossa.

Samoilla käräjillä piika Sohvi Yrjöntytär syytti lautamiestä pahoinpitelystä. Juho oli joulukuun 22. ja 23. päivien välisenä yönä mennyt Kauppilan naapuriin Korppilaan, jossa Sohvi asui itsellisenä. Sohvi oli penkillä nukkumassa, kun päihtynyt Juho tuli sisään ja alkoi lyödä häntä kepillä. Lisäksi Juho tarttui Sohvia hiuksista ja veti hänet lattialle. Mennessään Juho oli vienyt Sohvin kolme kaulaliinaa. Sohvi valitti hartioidensa olevan edelleen kipeät, mutta ei antanut tutkia selkäänsä.

Juho sanoi tulleensa hakemaan seitsemää messinkinappia, jotka Sohvi oli näpistänyt häneltä. Hän myönsi lyöneensä Sohvia pari kertaa kepillä selkään, kun hän ei antanut nappeja.

Sohvi oli hyvin valmistautunut oikeudenkäyntiin. Hänellä oli todistajana reserviläinen Matti Matinpoika. Matin kertomuksen mukaan Sohvi oli nukkunut penkillä. Juho oli tullut sisään varhain jouluaatonaaton aamuna ja sanonut: täälläkö sinä senkin varas nukut niinkuin karhu pesässään. Sitten Juho oli lyönyt vielä nukkuvaa Sohvia kahdesti kepillä ja vetänyt tämän hiuksista lattialle.

Lopuksi Sohvi kertoi saaneensa kaksi kaulaliinaa takaisin, mutta yksi puuttui vielä. Juho väitti lähettäneensä pienen poikansa palauttamaan sen.

Juho tuomittiin juopumuksesta viiden taalarin sakkoon. Kepillä lyömisistä ja hiusten kiskomisesta tuli kustakin kuuden markan sakko. Sakot tuplattiin, koska Juho oli lyönyt nukkuvaa. Varkaaksi haukkumisesta tuli sakkoa kuusi markkaa. Kaulaliinan vieminen tuli kalleimmaksi. Siitä mätkähti 20 taalarin sakko ja lisäksi velvoite palauttaa Sohville puuttuva kaulaliina. Myös oikeudenkäyntikulut, viisi taalaria, määrättiin Juhon maksettaviksi. Sakot muunnettiin 12 päivän vankeudeksi vedellä ja leivällä Hämeenlinnan vankilassa.

Nämä rötökset eivät estäneet Juho jatkamasta lautakunnassa.

Juhon vaikeudet (tai vankeudet) eivät loppuneet tähän. Syksyllä hän haastoi maallaan asuvat itselliset Yrjö Yrjönpojan ja Liisa Heikintyttären käräjille siitä, että nämä olivat antaneet lehmänsä lannan Puukiloille. Juhon isä oli nimittäin antanut itsellisten pystyttää karjasuojansa Kauppilan maalle sontavuokralla. Mutta Liisa selitti ettei hänen lehmänsä ollut enää koko vuonna ollut Kauppilassa, vaan Puukilan vanhassa navetassa, koska Juho oli kieltänyt heitä käyttämästä Kauppilan maalla olevaa rakennusta. Sitä paitsi Liisan mukaan Juho oli helluntain tienoilla hajottanut heidän karjarakennuksensa.

Juho ja Liisa eivät päässeet sopimukseen asiasta, vaan oikeuden piti se päättää. Juhon lantaa koskeva kanne hylättiin. Sen sijaan hän sai 20 taalarin sakot karjasuojan hävittämisestä. Lisäksi hänen piti maksaa Liisalle kolme taalaria korvausta rakennuksesta sekä kaksi taalaria oikeudenkäyntikuluja. Sakot muunnettiin 14 vuorokauden vankeudeksi, tällä kertaa ei kuitenkaan vedellä ja leivällä.

Luottamustointaan Juho ei edelleenkään menettänyt. Lautamiehet istuivat lujassa. Yleensä lautamiehet jäivät pois joko omasta aloitteestaan tai iän ja sairauden perusteella. Mieleeni muistuu vain yksi tapaus, jossa lautamies oli tarpeen erottaa, silloin syynä oli vakava mielenhäiriö.