Kun kapteeni Anders Hessling tammikuussa 1749 ajoi reellä Padasjoelta kohti Turkua, häneltä tipahti Sääksmäen Ritvalan kylän kohdalla tielle uusi flanellinen aamutakki. Miten näin oli päässyt käymään, ei ole tarkemmin tiedossa. Joka tapauksessa kuusi vuotta (!) myöhemmin Hessling vaati asiamiehensä kapteeni Gustav Krakaun välityksellä vesijakolaiselta Matti Juhonpojalta kuudentoista hopeataalarin korvausta aamutakista. Matti oli nimittäin samaan aikaan ollut menossa Turun markkinoille ja löytänyt takin.

Näistä lähtöasetelmista kehittyi varsinainen oikeustapaus.

Matti halusi ensinnäkin korjata, ettei kyseessä ollut uusi vaan käytetty aamutakki. Toiseksi hän kertoi vänrikki Magnus Mauritz Brummerin kysyneen häneltä kotiinpaluun jälkeen oliko tieltä löytynyt aamutakki. Brummer oli sanonut takin kuuluvan eräälle kapteenille, joka on kihlakunnantuomarin ystävä ja sukulainen, ja vaatinut saada takin toimittaakseen sen omistajalleen. Matti oli antanut takin Brummerille.

Brummer oli äimän käkenä. Hän kiisti koskaan kuulleensakaan mistään takista.

Matti nimesi todistajikseen rengit Aapo (tai Antti) ja Juho Aaponpojan Auttoisilta, lampuodin vaimon Anna Maria Heikintyttären Osoilasta sekä renki Perttu Simonpojan Harmoisista. Aaponpojat Brummer jääväsi sillä perusteella, että he olivat Matin serkkuja. Myös Anna Mariaa Brummer piti jäävinä, koska hänen isänsä Heikki Kustaanpoika (Lonka) oli ollut Brummerin lampuoti, mutta hänen sopimuksensa oli irtisanottu väärinkäytösten vuoksi. Anna Mariaa ei kuitenkaan jäävätty. Jäljelle jäivät siis renki Perttu Sipinpoika ja Anna Maria Heikintytär.

Anna Marian mukaan Brummer oli Turun matkan jälkeen kysellyt Matti Juhonpojalta Anna Marian isän läsnäollessa, oliko matkan varrelta löytynyt jotain. Brummer oli kertonut paroni Hornin saaneen kirjeen eräältä kapteenilta, joka on kihlakunnantuomarin sukulainen. Tämä kapteeni etsi hukkunutta aamutakkiaan. Brummer oli luvannut Matille kuuden taalarin löytöpalkkion, jos Matti antaa aamutakin hänelle omistajalle toimitettavaksi. Matti oli kertonut löytäneensä aamutakin ja antanut sen Brummerille. Perttu Sipinpoika osoittautui täysin tietämättömäksi. Hän ei pystynyt valaisemaan asiaa suuntaan eikä toiseen.

Todistamaan oli haastettu monia muitakin: Kustaa Jaakonpoika ja hänen vaimonsa Kaarina Yrjöntytär, lampuoti Risto Kallenpoika ja hänen vaimonsa Leena Heikintytär sekä Heikki Kustaanpoika, kaikki Vesijaolta. Kaikki nämä jättivät saapumatta ja saivat siitä taalarin sakon.

Todistajat saatiin hankittua seuraavaksi käräjäpäiväksi. Brummer halusi jäävätä kaikki sukulaisuuden perusteella, ja miehet sillä perusteella että he olivat mukana kyseisellä markkinamatkalla ja siten asianosaisia takin löytymiseen. Tarkemmin tutkittaessa kävi ilmi, että Kaarina Yrjöntytär ja Matti Juhonpoika olivat pikkuserkkuja. Heikki Kustaanpojan ja Leena Heikintyttären Brummer halusi jäävätä lampuotiuden perusteella. Oikeus ei ymmärtänyt Brummerin perusteluja, vaan katsoi kaikkien kelpaavan todistamaan. Pikkuserkut eivät silloinkaan olleet jäävejä todistamaan. Markkinamatkalla mukanaolo ei estänyt todistamista, koska nyt ei tutkittu takin löytymistä, joka oli jo tiedossa, vaan ainoastaan Brummerin toimia sen jälkeen. Heikki Kustaanpoika ei ollut jäävi, koska Brummer ei ollut haastanut häntä käräjille väittämiensä väärinkäytösten takia. Talonväki ei olisi voinut todistaa taloon tai maahan liittyvässä riidassa, mutta lampuoteja ei pidetty talonväkeen kuuluvina, joten he saivat todistaa.

Toisen istuntopäivän ollessa jo pitkällä päästiin lopulta itse asiaan. Kustaa Jaakonpoika kertoi sen mikä jo tiedettiin, eli että Matti oli löytänyt tieltä aamutakin ja ottanut sen talteen. Myöhemmin Kustaa oli kuullut Brummerin ottaneen sen Matilta. Kaarina oli kuullut äidiltään Kerttu Paulintyttäreltä Brummerin ottaneen takin Matilta ja luvanneen löytöpalkkion.

Leena Heikintytär kertoi, että seitsemisen vuotta sitten eräänä aamuna tai iltana – hän ei muistanut tarkemmin – Matti Juhonpoika oli tullut hänen pirttiinsä ja heittänyt penkille oudon pitkän pukineen. Heti tämän jälkeen vänrikki Brummer oli tullut pirttiin. Miehet olivat poistuneet aamutakin kanssa vänrikin tupaan, eikä Leena tiennyt mitä sitten tapahtui.

Kun tuli Heikki Kustaanpojan vuoro todistaa, kapteeni Krakau ehdotti, että Heikki puhuisi vapaammin, jos Brummer ei olisi läsnä. Oikeus suostui pyyntöön. Heikki kertoi, että pari kolme päivää markkinareissun jälkeen Brummer oli pyytänyt hakemaan Matin puheilleen. Brummer oli kertonut Hornin kirjeestä ja kysyi oliko Matti löytänyt eräälle kapteenille kuuluvan aamutakin. Matti oli vastannut myöntävästi ja antanut takin Brummerille. Löytöpalkkiosta Heikki, joka ei ollut tuvassa jatkuvasti, vaan kulki välillä sisään ja ulos, ei tiennyt mitään.

Päivätauon jälkeen oikeus kokoontui iltapäivän istuntoon. Brummer jatkoi inttämistään ja väitti jopa, että todistajat ovat keittäneet kokoon tarinan vain hänen päänsä menoksi.

Loppulausunnossaan kapteeni Krakau vaati Matille rangaistusta siitä, ettei hän ollut antanut kuuluttaa löytötavaraa kirkossa, kuten laki olisi vaatinut. Matti puolustautui, ettei hän voinut, koska Brummer vei takin häneltä.

Päätöksessään oikeus totesi Matin toimineen hyvässä uskossa, kun hän oli antanut aamutakin Brummerille, jotta tämä toimittaisi sen edelleen oikealle omistajalleen. Kanne Mattia vastaan hylättiin. Brummer tuomittiin korvaamaan aamutakki kapteeni Helsingille. Koska takki oli todistajien mukaan käytetty, sen arvoa kuitenkin alennettiin 12 taalariin. Lisäksi Brummer sai kätkemisrikoksesta kuuden taalarin sakon. Myös Hesslingin kuuden taalarin oikeudenkäyntikulut hän joutui korvaamaan.

*

Jos nyt viimein unohdetaan upseerien oloasut, niin mitä tästä kaikesta sitten seuraa? Jutussa on ainakin Virmailan suvun kannalta hyödyllistä taustatietoa. Heikki Kustaanpojan vanhin poika Heikki oli naimisissa Virmailan ratsumiehen, Nils Springmanin tyttären kanssa. Kalevi Vuorela kertoo Virmailan suvussa, että Heikki Kustaanpoika muutti poikansa Heikin kanssa Kuhmoisiin Korolan taloon. Tämä tapahtui kuitenkin vasta paljon myöhemmin, joten tämä riita Brummerin kanssa tuskin oli muuton välitön syy.

Päivitys 16.3.2020: Korjattu Anders Hesslingin nimi. Hessling oli Krakaun ensimmäisen vaimon veli.