Sunnuntaina lokakuun kuudentena päivänä vuonna 1776 12-vuotias paimentyttö Maria Juhontytär tuli metsästä koko keho mustelmilla. Sen jälkeen hän ei päässyt moneen viikkoon paimeneen, vaan joutui olemaan vuodepotilaana.

Seuraavilla talvikäräjillä Penjami Pertunpoika Paateri, jonka karjaa Maria oli ollut paimentamassa, syytti asiamiehen välityksellä pahoinpitelystä Paaterin toisen puolikkaan torpparia Erkki Heikinpoikaa (1). Paateri vaati myös korvauksia tytön kivusta ja särystä sekä menetetystä työajasta. Oikeudenkäynnistä sukeutui pitkä ja epäonninen.

Maria kertoi Erkin tarttuneen häntä niskasta ja piiskanneen sitten koivukepillä. Kurituksen syyksi Erkki oli sanonut sen, että Maria oli päästänyt karjan liian lähelle torppaa.

Marian kanssa paimenessa oli ollut toinen tyttö, Vappu Antintytär. Vappu ei kuitenkaan vielä ollut käynyt ehtoollisella, joten häntä ei voitu kuulla todistajana ennen papintodistuksen hankkimista hänen iästään ja kristinopin taidostaan.

Toisena kantajan todistajana oli Heikki Heikinpoika Ruolahti. Hän oli tullut kyseisen sunnuntain iltana Paateriin ja isäntä oli kertonut hänelle paimentytön joutuneen pahoinpitelyn uhriksi aiemmin samana päivänä. Maria oli näyttänyt Heikille yhden ison mustelman, mutta tarkemmin Heikki ei ollut vammoja tutkinut. Lisäksi Heikki kertoi, että kun hän oli istunut kirkossa Erkin vieressä, Erkki oli kysynyt oliko Heikki ollut paikalla kun hän löi Mariaa.

Erkki ilmoitti jo tässä ensimmäisessä käsittelyssä haluavansa vannoa puhdistusvalan vapautuakseen syytteestä. Oikeus kuitenkin velvoitti kantajan hankkimaan papintodistuksen Vappu Antintyttären iästä ja kristinopin taidosta ja lykkäsi asian seuraaville käräjille.

*

Erkki Heikinpoika jätti saapumatta seuraaville syyskäräjille. Oikeus määräsi kruununpalvelijat hakemaan hänet seuraaville talvikäräjille.

*

Seuraavilla talvikäräjillä jouduttiin toteamaan, että kruununpalvelijat eivät olleet hakeneet Erkkiä käräjille eikä hän ollut itsekään sinne löytänyt. Toimitusvouti Favorin myönsi unohtaneensa toteuttaa oikeuden päätöksen, mutta hän sanoi unohtamisen johtuneen siitä, että häntä ei ollut muistutettu asiasta.

Kantajan asiamiehellä, hovioikeuden auskultantti Krookilla oli nyt esittää papintodistus, jonka mukaan Vappu Antintytär on syntynyt 14.2.1761 [Padasjoella] ja hänellä on riittävä kristinopin taito ja hän on käynyt ehtoollisella. Oikeus päätti kuulla Vappua vastaajan poissaolosta huolimatta.

Vappu kertoi Erkin tulleen metsässä syyttämään heitä karjan tuomisesta liian lähelle torppaansa. Sitten Erkki oli jahdannut heitä keppi kädessä. Vappu oli juossut lujempaa kuin Maria, koska hän oli isompi, ja päässyt pakoon, mutta nuorempi Maria ei ollut ehtinyt pakoon, vaan Erkki oli lyönyt häntä kepillä. Juoksemiseltaan Vappu ei ollut pystynyt laskemaan iskuja, mutta myöhemmin Maria oli yltä päältä mustelmilla. Kipu ja särky oli jatkunut viikkoja niin kovana että Maria oli ollut työkyvytön.

Oikeus määräsi toimitusvoudin hakemaan Erkin seuraaville syyskäräjille.

*

Seuraavilla käräjillä Erkki kiisti kaiken mitä Vappu oli edellisillä käräjillä sanonut. Poissaolojensa syyksi Erkki ilmoitti sen, että hän oli jo sopinut asian Marian kanssa siten, että Maria myönsi hänet syyttömäksi ja korvasi hänen oikeudenkäyntikulujaan neljä killinkiä.

Paateria edusti sillä kertaa ilman valtakirjaa hänen poikansa Simo. Simon mukaan Erkki oli johdatellut Marian tähän sopimukseen ja korvausrahat, neljä killinkiä, Erkki oli itse antanut tytölle.

Simon ei annettu ajaa kannetta isänsä puolesta ilman valtakirjaa. Sen sijaan rikosasia ei ollut asianosaisten sovittavissa, joten sitä saattoi ajaa viran puolesta toimitusvouti eli nykysuomeksi yleinen syyttäjä.

Tässä vaiheessa kävi ilmi, ettei Erkki ollutkaan torppari, vaan uudisasukas Peltolan tilalla, joka oli muodostettu Paaterin kolmanneksesta. Erkki kiisti edelleen johdonmukaisesti vammantuottamuksen ja vaati saada vannoa valan.

Oikeus teki jo päätöksen puhdistusvalasta, mutta Erkin ei annettu vannoa sitä. Kävi nimittäin ilmi, ettei Erkillä ollut mitään käsitystä edes kristinopin perusteista. Saadakseen vannoa valan hänen pitäisi hankkia papilta opetusta ja esittää käräjillä todistus saamastaan opetuksesta.

*

Talvikäräjillä 1779, kaksi ja puoli vuotta onnettomien tapahtumien jälkeen, oikeus tutustui Padasjoen kirkkoherra Joachin Cleven kirjeeseen.

Kirkkoherra kertoi yrittäneensä monta kertaa opettaa Erkille kristinopin perusasioita sekä kertoa valan merkityksestä. Mutta kun pappi kuulusteli Erkkiä, Erkillä oli vaikeuksia muistaa asioita ja ilmaista itseään, ”vaikka hänellä voi olla niistä jokin käsitys”.

Papille Erkki valitti myös vaikeaa päänsärkyä, joka oli jo muutaman vuoden ajan vaikeuttanut hänen näkökykyään, muistiaan ja harkintakykyään. Papintodistus oli siis varsin varauksellinen, mutta lopputulokseen sillä ei ollut vaikutusta.

Erkki piti edelleen itsepintaisesti kiinni syyttömyydestään. Niin hänen annettiin vannoa puhdistusvala, jonka perusteella hän sai vapauttavan tuomion. Totuutta emme saa tietää.

(1) Erkki (s. 1729) oli Paaterin puolikkaan eli Peltolan poika. Peltola esiintyy asiakirjoissa vuodesta 1730. Erkille erotettiin myöhemmin Peltolasta Keskisen tila.