Hukkeja on ollut sekä Kuhmoisissa Harmoisten ja Päijälän kylissä että Padasjoen Nyystölässä. Pitäjän- ja kylähistorioissa ei ole systemaattisesti tarkasteltu Hukin suvun historiaa ennen isoavihaa. Keskityn tässä artikkelissa siihen, miten Harmoisten ja Päijälän Hukit liittyvät toisiinsa.

 

Harmoisten Hukin tila muodostettiin Matti Tapaninpojalle vuonna 1610 Sipi Jaakonpojan (Kauppila) Nuutti Ollinpojan (Nuuttila) ja Matti Eskonpojan (Vähä-Littu) tiloista (sk 1610). Käräjäpöytäkirjasta voi päätellä Matti Tapaninpojan olleen Harmoisista, mutta maakirjoista on vaikea päätellä tarkemmin, mitä sukua hän oli. Hukin ensimmäiset isännät olivat

 

Matti Tapaninpoika isäntänä 1616-1636

Yrjö Matinpoika 1637-1652

 

Yrjö Matinpojalla oli neljä poikaa, Matti, Erkki (k. 1697), Lauri (k. 1697) ja Yrjö, sekä ainakin Anna-niminen tytär. Monien muiden tapaan Hukin talo oli läänitetty liivinmaalaiselle Fabian von Adrikasille. Nyrkit heiluivat Hukin talossa niin että läänitysherran voutien oli puututtava talonpitoon. Talo määrättiin kahdelle vanhimmalle veljelle, Erkille ja Matille, kun taas nuorempien veljesten oli poistuttava (tk 1670, sk 1695). Riidat eivät kuitenkaan tähän loppuneet, vaan vielä myöhemmin Matti oli mukiloinut Yrjön vaimon Marketta Ristontyttären mustelmille (kk 1670) sekä veljensä Erkin ja tämän pojan Heikin vielä huonompaan kuntoon. Tappelu oli tapahtunut sunnuntaina, joten sakkoja tuli runsaasti. Oikeus määräsi tiukasti veljekset pysymään pois toistensa kimpusta. Ärhäkkyys oli isänperintöä: Yrjö Matinpoika Hukki oli 1632 käräjillä lyötyään Heikki Littua kirveellä, niin että tämä sai lihashaavan. Maksettavaa tuli kuusi rahaa, joista kolme oli korvausta Litulle.

 

Matti ja Erkki Yrjönpoika isännöivät Harmoisten Hukkia vuoteen 1682. Sen jälkeen isäntinä olivat

 

Heikki Erkinpoika 1683-1693

Yrjö Erkinpoika 1694

Mikko Matinpoika 1707-

 

Lauri Yrjönpoika lähti ilmeisesti valtaamaan Päijälän Hukkia.

 

Syyskäräjillä 1746 Sipi Heikinpoika ja Petteri Pietarinpoika Hukki Päijälästä yrittivät saada Harmoisten Hukin omistukseensa vedoten siihen, että edellinen isäntä Mikko Heikinpoika (p.o. Matinpoika?) oli Sipi Heikinpojan sedän pojan vävy (A). Toisaalla samassa jutussa sanotaan, että Sipi oli Erkki Laurinpojan (p.o. Yrjönpojan?) veljen pojan poika (B). Lausumat (A) ja (B) ovat ristiriidassa keskenään, mutta osoittavat kuitenkin varmasti, että Päijälän Hukin suku oli Harmoisista. Yritämme seuraavaksi selvittää sukulaisuuden tarkemmin.

 

Haudattujen luettelossa mainitaan Heikki [Erkinpoika] Hukin vävy Mikko, jonka lapsi haudattiin elokuussa 1697. Voimme siis olettaa, että se Mikko Matinpoika, joka oli Hukin isäntänä vuodesta 1707, oli Heikki Erkinpoika Hukin vävy. Vaihtoehto (B) on siten uskottavampi. Useissa lähteissä mainitaan Heikki Laurinpoika Päijälän Hukissa 1700-luvun vaihteessa (ja nimi esiintyy tileissä vielä isonvihan jälkeenkin). Hänen isänsä voisi olla Harmoisten Hukin Lauri Yrjönpoika.

 

Päijälän Hukki

 

Isonvihan jälkeen Päijälän Hukin isäntänä oli edellä mainittu Sipi Heikinpoika. Sipi Heikinpojan vanhemmat olivat Heikki Laurinpoika Hukki (tk 1733, tk 1744) ja Maria Pietarintytär (tk 1736). Sipi Heikinpoika syntyi n. 1701. 14.4.1695 haudattiin Heikki Laurinpojan vaimo Päijälästä, joten Maria oli ilmeisesti Heikin toinen vaimo. Vuoden 1704 rästiluettelossa lukee Heikin kohdalla ”kuollut”, joten ilmeisesti hän kuoli n. 1701-04.

 

Jo vuoden 1704 rästiluettelossa mainitaan Päijälässä Yrjö Yrjönpoika Hukki ja henkikirjan mukaan hän oli isäntänä 1707. Hänen poikiaan olivat ehkä Hukissa asuneet Sipi Yrjönpoika (k. 1733) ja Kustaa Yrjönpoika (s.n. 1710). Yrjön vaimo oli nimeltään Maria, joten on luonnollista olettaa että Yrjö olisi Maria Pietarintyttären toinen mies. Tätä ei varsinaisesti mainita missään, mutta muuten olisi vaikea selittää tilan periytyminen Heikin pojille. Sipi Heikinpoika ja Kustaa Yrjönpoika olivat ehkä velipuolia.

 

Päijälän Hukilla asui 1700-luvulla myös lukkari Pietari Heikinpoika (s.n. 1682, k. 11.9.1755), joka oli Hukin isännän Sipi Heikinpojan velipuoli. Tämän lukkarin poikia oli ilmeisesti se Risto [Pietarinpoika], joka mainitaan 1730-luvun henkikirjoissa isännän veljenpoikana. Pietarin vaimo 1730-luvulla oli Vappu Yrjöntytär (s.n. 1692, k. 13.9.1764), mutta ei ole varmaa oliko hän Riston äiti.

 

Yhteenvetona saamme siis seuraavan alustavan sukujohdon:

 

Lauri Yrjönpoika (s. Harmoisissa, k. 1697 Päijälässä)

Heikki Laurinpoika, II vmo Maria Pietarintytär, II mies Yrjö Yrjönpoika

(1) Pietari Heikinpoika (s.n. 1682, k. 11.9.1755), lukkari

           Risto Pietarinpoika, Hovila-Hukki

(2) Sipi Heikinpoika (s.n. 1701, k. 23.9.1780)

 

1700-luvulla Päijälän Hukkien suku jakautui ensin kolmeen haaraan, kun Sipi Heikinpoika perusti Savi-Hukin talon Patavedelle ja Risto Pietarinpoika sekä Simo Sipinpoika jäivät kylään. Näiden sukujen tutkimus etenee kirkonkirjojen avulla suoraviivaisesti.

 

Viittausohje

Lähde on mainittava kirjoitukseen viitattaessa. Koska blogikirjoituksia voidaan muokata ja poistaa, viitattaessa on tärkeää mainita päivä, jolloin artikkeli on luettu. Suosittelen tämän mallin mukaista viittausta:

Nieminen JK (2018) Hukit. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 16.3.2018.