Velkaantunut ja raihnaistunut Heikki Ristonpoika Jussila oli ottanut Heikki Yrjönpojan avukseen sillä ehdolla, että nuorempi Heikki ottaisi isännän Vappu-tyttären vaimokseen.

Vuoden 1760 käräjillä Heikki Ristonpoika valitti, että heti päästyään talon nurkkaan kiinni vävyehdokas oli pyrkinyt syrjäyttämään hänet. Heikki Ristonpoika halusi nyt eroon aiemmasta sopimuksesta ja sen sijaan määrätä vapaasti kenelle isännyys jäisi.

Tilanne oli sikäli erikoinen, että Heikki Yrjönpojan isä Yrjö Antinpoika oli Heikki Ristonpojan appi.

Yrjö Antinpoika oli Padasjoen Heimalan poika, joka oli joutunut muuttamaan Toritun kylässä sijaitsevaan torppaan. Myöhemmin hän asui poikansa kanssa Lästilän Jussilassa.

Käräjillä kävi pian ilmi, ettei Heikki Yrjönpojan kanssa tehty sopimus ollutkaan alkuperäinen. Heikki Ristonpoika oli jo 1758 luovuttanut asukasoikeuden hallitsemaansa Jussilan talon puolikkaaseen Yrjön toiselle pojalle Juholle 28 hopeataalarin lainaa vastaan ja sillä ehdolla, että Juho elättää Heikin ja hänen vaimonsa heidän kuolemaansa saakka. Heikki Ristonpoika oli joutunut siirtämään isännyyden langolleen, koska hän oli raihnainen ja heikkonäköinen ja hänellä oli vaimo ja neljä pientä lasta, mutta ei yhtään apumiestä tilalla.

Tämän sopimuksen jälkeen Heikki Ristonpoika oli kuitenkin muuttanut mieltään ja halunnutkin siirtää isännyyden Yrjön toiselle pojalle. Lisäksi Yrjö Antinpoika oli maksanut Heikki Ristonpojan puolesta tilan ulostekoja 43 taalarin arvosta, minkä perusteella hän katsoi olevansa oikeutettu tilaan. Heikki Yrjönpoika oli saanut immission Jussilan puolikkaaseen Heikki Ristonpojan anomuksesta helmikuussa 1759.

Tämän jälkeen Heikki Ristonpoika oli siis jälleen tullut katumapäälle. Hän katsoi avioliittosopimuksen olevan perusteeton, koska siitä ei ollut tehty kirjallista sopimusta. Heikki Ristonpoika halusi estää talon joutumisen Heikki Yrjönpojan haltuun, koska hänen mielestään Heikki Yrjönpoika oli niin köyhä ettei pystyisi elättämään hänen tytärtään.

Lautamies Mikko Ristonpoika kuitenkin todisti, että Heikki Yrjönpojan ja Heikki Ristonpojan tyttären välillä oli avioliittosopimus.

Lästilällä olisi ollut muitakin ottajia. Vielä istunnon lopuksi Heikki Ristonpojan vanhimman veljen vävy, pitäjänseppä Tapani Tuomaanpoika ilmoitti vaativansa asukasoikeutta itselleen, jos Heikki Ristonpoika ei kykenisi sitä pitämään.

Kuka sitten sai asukasoikeuden Lästilään, Heikki, Juho vai kenties Tapani?

Oikeus ei siitä päättänyt mitään, koska kruununtilojen immissioasiat eivät kuuluneet käräjille, vaan niistä päätti kruunun käskynhaltija. On vaikea uskoa, ettei Heikki Ristonpoika olisi tätä tiennyt. Olihan hän jo aiemmin asioinut samoissa asioissa käskynhaltijan luona. Joka tapauksessa hän ei halunnut saattaa asiaa uudelleen käskynhaltijan päätettäväksi. Mietittyään asiaa seuraavaan päivään osapuolet nimittäin ilmoittivat käräjillä saavuttaneensa keskenään sellaisen sovinnon, että Heikki Ristonpoika tyytyisi aiemmin tehtyyn sopimukseen ja hänen lankonsa Heikki Yrjönpoika puolestaan hoitaisi sovitut velvoitteet.

Jussilan puolikkaan isännyys siirtyi Heikki Yrjönpojalle. Edellisen isännän vävyä hänestä ei kuitenkaan tullut, vaan perheen hän perusti erään Eeva Sipintyttären kanssa. Heikki Ristonpoika ja hänen vaimonsa asuivat loppuelämänsä itsellisinä Jussilan pihapiirissä. Näin siis suku vaihtui siinä osassa Jussilaa, jota Heikki Ristonpoika oli hallinnut. Toisessa puolikkaassa edellinen omistajasuku jatkui pidempään. Tilalla asui myös edellä mainittu pitäjänseppä, jonka vaimo oli talon vanhaa sukua.