Aukkoa aidassa sanotaan porsaanreiäksi, jolla on myös kuvaannollinen merkitys. Padasjoella eräässä aidassa oli nimismiehen mentävä aukko.

Heikki Kalkfeldtin sotilastorpan aidassa oli aukko, josta nimismies Juho Wirlanderin perheellä oli tapana oikaista naapurinsa pihan läpi. Heti kun Heikki oli tukkinut aidassa olevan aukon, nimismiehen vaimo Vappu Pertuntytär oli huutanut omalta puoleltaan, että se pitäisi avata uudestaan. Saman iltana nimismiehen pojat Gabriel ja Eerik olivat hajottaneet naapurin aidan ja lyöneet Heikin mustelmille. Heikin vaimon huudot olivat houkutelleet paikalle runsaasti uteliaita. Lopulta nimismiehen vaimo Vappu ja tytär Johanna olivat saaneet pojat pois Heikin kimpusta. Varusmestari Carl Johan Jack oli Heikin komppanian edustajana läsnä, kun asiaa käsiteltiin vuoden 1761 syyskäräjillä.

Todistajia oli paljon: korpraali Carl Hoffren, sotilas Antti Rönn, renki Kustaa Aataminpoika, emännät Vappu Juhontytär ja Riitta Kallentytär, rakuunan vaimo Sohvi Aatamintytär sekä siltavouti Salomon Carlstedt.

Vastaajista vain 16-vuotias Eerik oli paikalla, 20-vuotias isoveli Gabriel oli käräjäpäivän aamuna lähtenyt Lammille. Eerik kertoi juosseensa pihalle, kun sieltä kuului huutoa ja vakuutti olevansa syytön.

Nimismies Wirlander määrättiin hankkimaan poikansa vielä samoille käräjille myöhempänä istuntopäivänä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Wirlander kertoi kirjoittaneensa pojalleen kirjeen ja lähettäneensä sen auttoislaisen Heikki Kotkan mukana, mutta Gabriel ei silti saapunut käräjille. Tällä kertaa oikeus määräsi Wirlanderin hakemaan poikansa 10 taalarin sakon uhalla. Kantaja vastusti jutun lykkäämistä, koska osa todistajista oli komennettu Pommeriin, eikä heitä siksi voitaisi kuulla seuraavilla käräjillä.

Vielä samassa istunnossa Kalkfeldt ilmoitti sopineensa Wirlanderin kanssa, että Wirlander korvaa hänelle poikiensa puolesta 24 kuparitaalaria ja yhden tynnyrin ruista. Asia oli kuitenkin sovittavissa vain asianomistajan vaatimuksen osalta. Koska kyseessä oli rikosasia, asian käsittely käräjillä jatkuisi, ja kaikki osapuolet velvoitettiin olemaan läsnä kun se hetki tulisi.

Saavuttuaan käräjille Gabriel kiisti syyllisyytensä.

Korpraali Hoffren ei ollut vahingonteon tai pahoinpitelyn aikaan paikalla, koska hän oli yötä muualla kylässä, mutta hän oli aiemmin kuullut Wirlanderin poikien uhkaavan hajottaa aidan, jos Kalkfeldt sulkisi sen.

Siltavouti Carlstedt oli nimismiehen tuvassa tapahtuma-aikaan. Nimismiehen pojat menivät ulos, mutta todistaja ei tiennyt mitä he siellä tekivät. Vähän ajan päästä Kalkfeldt tuli nimismiehen ovelle valittamaan jostain aidasta. Pojat menivät takaisin ulos ja sitten kuului riitelyn ääniä. Siltavouti ei mennyt ulos katsomaan, mitä tapahtui, mutta Eerik oli myöhemmin sanonut heidän lyöneen Kalkfeldtiä.

Sotilas Rönn kertoi, että kun hän oli aiemmin päivällä tullut ostamaan nimismieheltä tupakkaa, Gabriel oli pyytänyt häntä kaatamaan aidan, jonka Kalkfeldt oli juuri pystyttänyt, mutta hän ei suostunut sitä tekemään.

Poikien mukaan Gabriel oli kaatanut Kalkfeldtin maahan. Sitten Kalkfeldtin vaimo oli ottanut Gabrielin piiskan ja Eerik oli tullut erottamaan heidät.

Koska Kalkfeldt oli saanut kuusi vammaa, Gabriel tuomittiin kuusi kertaa kahden taalarin sakkoon. Sakoista kuitenkin vähennettiin asianomistajan osuus, koska Kalkfeldt oli luopunut siitä jo aiemmin.