Suurijärven Heimalaan näyttää pätevän aiemmin ehdottamani säännönmukaisuus, jonka mukaan yksinäistalot pysyivät hyvin suvussa. Heimala ei tosin tarkkaan ottaen ollut aivan yksinäistalo; se ja Vinnilä Suurijärven vastarannalla muodostivat oman kylänsä. Heimala kulki maakirjojen alusta asti isältä pojalle, joten isäntiä voidaan luetteloida 1500-luvun puolivälistä kahden vuosisadan ajan vaikeuksitta. Vasta 1700-luvun taitteessa alkavat hankaluudet, mutta ne ovat voitettavissa.

Heimalan isäntiä olivat:

Pekka Ollinpoika -1545

Olli Pekanpoika 1546-1566

Erkki Ollinpoika

Martti Erkinpoika 1585 -

Klemetti Martinpoika 1636, vaimo Kirsti Matintytär

Sipi Klemetinpoika 1637 –1677, vaimo Kerttu

Heikki Sipinpoika 1681-93, vaimo Helga

Pauli Sipinpoika 1694

Yrjö Heikinpoika 1707-, vaimo Kerttu Yrjöntytär (k. 1733)

Erkki Sipinpoika 1726-, vaimo Kerttu Heikintytär (s.n. 1702, k. 19.4.1772)

Asutusluettelon mukaan Heimalassa asui kolme Klemetin poikaa: Sipi, Heikki ja Simo. Veljeksiä oli kuitenkin vielä kaksi lisää, yhteensä viisi. Sipi oli vanhin ja hänestä tuli seuraava isäntä. Kun talvikäräjillä 1667 vahvistettiin Klemetin perinnönjako, Sipin todettiin maksaneen neljälle veljelleen 18 hopeataalaria kullekin. Heikki oli tuolloin kuollut ja hänen leskensä oli nimeltään Aune Prusintytär.

Yksi veljeksistä oli ilmeisesti nimeltään Niilo. Vuonna 1653 Heimalassa oli sotilas Niilo Klemetinpoika. Häntä ei tosin mainita isännän veljeksi, mutta myöhemmin Niilo Niilonpoika oli aiheettomasti syytettynä salavuoteudesta setänsä tyttären Vappu Sipintyttären kanssa (kk 1674, tk 1675). Kyseessä oli kateellisen ihmisen perätön ilmianto. Kirkkoherra Martti Lyyra oli kuitenkin evännyt Niilolta ehtoollisen.

Sipi, Heikki, Simo, Niilo. Entä viides Klemetin poika? Kenties hän oli se Risto Klemetinpoika, joka asui Heimalassa itsellisenä vaimonsa kanssa vuonna 1673 ja kuoli 1697. Klemetillä oli myös ainakin yksi tytär. Talvikäräjillä 1645 Yrjö Vilpunpoika (Myysälä) Tapialasta kertoi, että hänen vaimonsa veli Sipi Klemetinpoika oli maksanut sisarensa perintöosuuden. Kyseinen sisar lienee Yrjö Vilpunpojan toinen vaimo Riitta.

Sipi Klemetinpoika valitti talvikäräjillä 1675 varkaista markkinamatkalla Turussa. Sen ansiosta tiedämme Sipin kaupoista. Hän oli myynyt ruista, ohraa, voita, pellavaa ja humalaa ja ostanut parin kenkiä ja pullon mustetta. Osasiko Heimalassa joku kirjoittaa, vai veikö hän mustetta eteenpäin myytäväksi?

*

Sirkka-Liisa Rannan Tehinselän rantakylissä -kirjassa Heimalassa ennen isoavihaa ja sen jälkeen asuneiden keskinäinen sukulaisuus jää epäselväksi. Voi olla mahdollista arvata oikein pelkästään väestökirjanpidon perusteella, mutta tuomiokirjojen avulla päästään parempaan varmuuteen.

Ennen suuria nälkävuosia isäntänä oli Pauli Sipinpoika, niiden jälkeen hänen veljenpoikansa Yrjö Heikinpoika (k. 18.4.1746). Tähän asti on mahdollista päästä henkikirjojen avulla, mutta sitten eteenpäin pääsemiseksi tarvitaan tuomiokirjoja. Isonvihan jälkeen isännyys siirtyi Heikki Sipinpojan vävylle, Erkki Sipinpojalle. Tämä selviää talvikäräjien 1726 pöytäkirjasta. Tuolloin Kaarina Sipintyttären pojan tyttärenpoika Pauli Kallenpoika Sysmästä penäsi osuutta Heimalan perinnöstä. Koska Kaarina Sipintyttären poika oli nimeltään Yrjö Matinpoika, Kaarinan mies oli siis nimeltään Matti. Sopivaa pariskuntaa ei ole löytynyt Kuhmoisista. Ehkä jo Kaarina muutti Sysmään.

Paulin sanotaan olleen Palvalasta. Siellä ei ollut Pauli Kallenpoikaa, mutta siellä oli Pauli Laurinpoika (k. 4.10.1755). Hänen vanhempansa olivat Lauri Yrjönpoika ja Vappu, jonka isän nimeä ei valitettavasti ole merkitty luetteloon. Kaarina Sipintytär oli naimattomana kotona viimeksi 1656 ja Pauli syntyi arviolta 1682. Tähän väliin on vaikea saada mahtumaan kahta sukupolvea. Soiniemen Kurjen talossa oli vuodesta 1664 Matti ja Kaisa ja vuodesta 1693 nuori isäntä Yrjö Matinpoika. Nämä voisivat olla vuoden 1726 tuomiokirjassa mainitut Kaisa Sipintytär ja hänen poikansa Yrjö Matinpoika, mutta kaiken kaikkiaan nyt käytettävissä olevat tiedot eivät riitä osoittamaan, että Pauli Kallenpoika ja Pauli Laurinpoika olivat sama ihminen.

Samasta talvikäräjien pöytäkirjasta varmistuu, että edellisen isännän Yrjön isä oli Heikki Sipinpoika ja että Yrjön vaimo oli Kerttu Yrjöntytär. Yrjö Heikinpoika vihittiin vaimonsa kuoleman jälkeen toiseen avioon Kirsti Heikintyttären kanssa. Jäätyään leskeksi Kirsti muutti Sysmään ja avioitui torppari Matti Samuelinpojan kanssa. Yrjö Heikinpojan lapsista ei ole mitään merkintöjä sen paremmin henki- kuin kirkonkirjoissakaan. Ehkä yhtään Yrjön lasta ei selvinnyt täysi-ikäiseksi. Se voisi selittää miksi isännyys siirtyi sisaren miehelle.

Erkki Sipinpoika (s.n. 1695, k. 13.7.1768) oli ehkä Tapialan Myysälän nuorempia poikia. Tämä Myysälän suku on alun perin Vorikasta (ja siis eri sukua kuin yllä mainittu Yrjö Vilpunpoika Myysälän suku), mutta Erkin juurien esiin kaivaminen jääköön tuonnemmaksi. Myysälässä kastettiin 3.4.1695 vanhan isännän poika Erkki. Ajatusta sukuyhteydestä Myysälään tukee myös se, että Heimalan Erkin Sohvi-tyttären kummina oli kuudennusmies Perttu Sipinpoika Myysälä, Erkin oletettu isoveli. Kirkonkyläisiä ei juuri muuten suurijärveläisten kummeina ollut.

Erkki Sipinpojan lapsia olivat Sipi (s.n. 1721), Erkki (s. 1724), Yrjö (s.n. 1721, k. 22.9.1805), Arvi (s. 1730), Juho (s.n. 1732), Liisa (s.n. 1737), Sohvi (s. 26.3.1741), ja Anna Maria (s. 1.4.1745). Heimalan tila periytyi vanhimmalle pojalle. Pojista Yrjö avioitui vuonna 1759 Pörvälän Sohvi Eliaantyttären kanssa ja he asuivat sen jälkeen Päijälän Muurahaisessa (ks. ed. artikkeli). Anna Maria naitettiin Auttoisten Jalliin Yrjö Juhonpojalle (tk 1773 34§), tosin Padasjoen rippikirjassa nimenä on pelkkä Maria.

 

Artikkelia on päivitetty 16.12.2020: Lisätty Anna Marian avioituminen.

Viittausohje

Koska blogikirjoituksia voidaan muokata ja poistaa, viitattaessa on tärkeää mainita päivä, jolloin artikkeli on luettu. Pyrin välttämään laajoja muutoksia julkaistuihin artikkeleihin. Virheiden korjaus ja pienet lisäykset ovat kuitenkin mahdollisia. Jos tähän artikkeliin halutaan viitata, suosittelen tämän mallin mukaista viittausta:

Nieminen JK (2018) Suurijärven Heimala. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 1.5.2018.